Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus

Mitä palveluintegraatio tarkoittaa?

Palvelujen integraatio tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut sovitetaan asiakaslähtöisiksi, yhdenvertaisiksi, vaikuttaviksi, saavutettaviksi ja kustannustehokkaiksi kokonaisuuksiksi. 

Uudenmaan sote-järjestäjä määrittää maakunnan palvelustrategiaan pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukokonaisuudet, palvelutehtävät ja palveluketjut asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.

  • Palvelukokonaisuus on elämänkaarivaiheiden mukaisesti asiakasryhmän ympärille koottu palvelutarpeeseen pohjautuva sosiaali-, terveys- ja muiden palvelujen kokonaisuus. Palvelukokonaisuuksiin kuuluvat kaikki kyseisen elämänkaarivaiheen sosiaali- ja terveyspalvelut sisältäen perus-, erityis- ja vaativan tason julkiset ja yksityiset palvelut sekä yhdyspinnat mm. kunnan, kasvupalveluiden, järjestöjen ja valtion palveluihin.
  • Palvelutehtävä on tapa ryhmitellä JHS- (julkisen hallinnon suositukset) palveluluokkia laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Sosiaalihuollossa asiakkaalle tarjottavaa tukea kuvataan palvelutehtävinä ja niissä annettavina sosiaalipalveluina, jotka perustuvat pääsääntöisesti sosiaalihuollon yleis- ja erityislakeihin. Terveydenhuollon palvelutehtävät ovat Uudenmaan maakunnan järjestäjän määrittelemiä, yleisesti käytössä olevia terveydenhuollon kokonaisuuksia. 
  • Palveluketju on tietyn asiakasryhmän (kapeamman asiakassegmentin, esimerkiksi lonkkaproteesipotilas tai nuori päihteidenkäyttäjä), hoito- ja palveluketju huomioiden kaikki perus-, erikois- ja vaativan tason julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut tarpeenmukaisesti. Palveluketjussa on kyse asiakkaan sujuvasta ja oikea-aikaisesta tarpeenmukaisesta siirtymisestä palveluntuottajalta toiselle siten, että koko palveluprosessi alusta loppuun on asiakkaan kannalta ehjä kokonaisuus. Palveluketjussa kukin tuottaja vastaa omasta palveluosuudestaan sekä osaltaan palveluketjun kaikkien lenkkien yhteen sovittamisesta. Palveluketjuja määritellään keskeisimmille asiakasryhmälle, joille on tyypillistä kahden tai useamman palveluntuottajan perättäinen tai samanaikainen käyttö.
Erityisesti laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tarvitseville asiakkaille turvataan palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen avulla saumattomat palvelut. 

Palveluintegraatio toteutetaan ohjaamalla kaikkia tuottajia palvelukokonaisuuksittain, niin että eri palveluista muodostuu saumattomasti, asiakkaan palvelutarpeeseen perustuen, yhteensovitettu palveluketju.  



Palveluintegraation kokonaiskuva järjestäjän näkökulmasta

Palveluintegraatio kokonaiskuva
(Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.)



Tuottajien ohjauksesta

Palveluintegraation toteutumiseksi otetaan huomioon seuraavat tavoitteet
  • Sote -uudistuksen kansalliset tavoitteet järjestämislaista
  • Maakunnan strategiset tavoitteet
  • Palvelustrategian tavoitteet
  • Palvelukokonaisuuksien ohjaavat tavoitteet 
  • Sote -palvelutehtäväkokonaisuuksien tavoitteet
  • (Tietopaketit)
Toimintaa ohjataan sovittujen tavoitteiden pohjalta
  • Tavoitteita voi olla monen tasoisia, organisaation eri tasoilla
  • Toiminnan ohjauksen edellytys on tiedolla johtaminen.
Tuottajien ohjauksen tehtäviä (esimerkkejä):
  • Asettaa toiminnalle tavoitteet ja mittarit
  • Seurata mittareita, tavoitteiden täyttymistä ja johdon toimintaa
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa on etenkin alkuvaiheessa tärkeää antaa toimivalle johdolle riittävästi liikkumavaraa kehittää palvelua, toimintamallia ja organisaatiota.


Palvelutuotannon ohjaus 2023

Palvelutuotannon ohjaus 2023
(Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.)



Tuottajien ohjauksen keinot

Talous- ja tulosohjaus

  • Kiinteä rahoitus (esim. kapitaatio)
  • kannustimet
  • Mahdolliset sanktiot

Normiohjaus

  • Palvelustrategia ja talousarvio 
  • asiakassuunnitelma
  • Palvelutarve ja tarpeisiin vastaavat palveluketjut (yleisimmät ja kustannusvaikuttavimmat)
  • Lait ja maakunnan poliittiset linjaukset

Sopimusohjaus

  • Tavoitteiden kuvaus
  • vastuut monituottajamallissa
  • Velvoitteet
  • Asiakasohjaus
  • Yhteistyökäytänteet ja vuorovaikutus

Informaatio-ohjaus

Indikaattorit
  • Viiveelliset indikaattorit: Kuvaavat asioita jälkikäteen. Esimerkiksi alle 40-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä
  • Johtavat indikaattorit: Ennakoivat muutoksia. Esimerkiksi mielenterveyteen liittyvien yhteydenottojen määrän kasvu YTHS:n palveluissa
Mittarit
  • Panosmittarit (input metric): kuvaavat käyttäytymistä, esim. suoritettujen toimenpiteiden määrä
  • Tuotosmittarit (output metric): kuvaavat tuloksia, vaikuttavuustavoite 
  • Kvantitatiiviset mittarit: numeeriset mittarit, joiden luvut on saatavissa kerätystä datasta, esim. potilastietojärjestelmästä tai toiminnanohjausjärjestelmästä. 
  • Kvalitatiiviset mittarit: kyselyihin ja kokemuksiin perustuvat mittarit palvelujen saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja asiakaslähtöisyydestä.