Maakunta tarjoaa palvelut kahdella kielellä

ruotsinkieliset


Uusimaa on Suomen suurin kaksikielinen maakunta. Uuden maakunnan valmistelussa varmistetaan laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden tarjoaminen tasa-arvoisesti molemmille kotimaisille kieliryhmille.

Maakunnan tehtävät sisältävät paljon kieliryhmien kannalta tärkeitä asioita (maakuntalaki 6 §). Kaksikielisyyden periaate näkyy laajasti koko maakuntavalmistelussa. 

Ruotsinkielisten palveluiden valmistelussa huolehditaan, että kielelliset oikeudet huomioidaan esimerkiksi maakuntastrategiassa, palvelustrategiassa, hallintosäännössä ja viestintäohjelmassa. Maakunnalle luodaan kaksikielinen hallintokulttuuri ja palveluiden sujuvuus molemmille kotimaisille kieliryhmille suunnitellaan heti alusta alkaen.

Lisäksi valmistelussa kuvataan maakunnan ruotsinkielisten palveluiden, asioinnin ja viestinnän tavoitetila ja toimintamalli. Toimenpidesuunnitelma ulottuu vuoteen 2025 asti. Suunnitelmassa otetaan huomioon esimerkiksi kääntämistyö, tiedotus, koulutus ja ruotsinkielisen henkilöstön riittävät resurssit.

Ruotsinkielisten palveluiden valmistelussa määritellään myös maakunnan henkilöstön kielitaitovaatimukset ja kerätään tietoa maakuntaan siirtyvän henkilöstön kielitaidosta.

Uudenmaan laaja väestöpohja antaa hyvät mahdollisuudet ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen myös erityispalveluiden osalta. Hyvissä ajoin aloitetulla valmistelulla taataan tehokas toteutus ja se, että ruotsinkielisten palvelupolut vastaavat käyttäjien tarpeita.


Lainsäädäntö ja sopimukset turvaavat kielelliset oikeudet

Kielelliset oikeudet ovat yksilöoikeuksia, joita lainsäädäntö ja hyvä hallintotapa turvaavat.

Maakuntalain 27 §:n mukaan kaksikieliseen maakuntaan perustetaan kielivähemmistön vaikuttamiselin, jonka tehtävänä on muun muassa selvittää ja määritellä maakunnan kielellisen vähemmistön palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä esitetyn lakiehdotuksen mukaan sote-palvelut on järjestettävä kaksikielisessä maakunnassa sekä suomeksi että ruotsiksi. 

Valinnanvapauden myötä maakunta asettaa kriteereitä palveluntuottajille. Yksi kriteereistä on, että palveluntuottajat tarjoavat palveluita tasa-arvoisesti molemmille kieliryhmille. Kilpailutustilanteissa on varmistettava, että kilpailutuksen tuloksena hankittuja palveluita tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä.

Lisäksi perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.


Kaksikielinen Uusimaa lukuina

  • Uudellamaalla on 15 kaksikielistä kuntaa. Kuntia on yhteensä 26.
    • Asukkaiden enemmistö on ruotsinkielisiä Raaseporissa (65 %) ja Inkoossa (53 %)
    • Länsi- ja Itä-Uudellamaalla useampi kuin joka neljäs puhuu ruotsia äidinkielenään
  • Uudellamaalla on 131 770 ruotsinkielistä asukasta 
    • 8,0 prosenttia Uudenmaan väestöstä
    • 46 prosenttia koko Suomen ruotsinkielisestä väestöstä
Tiedot vuodelta 2017. Lähde: Uusimaa-tietopankki, väestö.


Uudenmaan kuntien kielisuhde

(Kuva aukeaa suuremmaksi klikkaamalla)