Maakuntaa ja palveluja suunnitellaan yhdessä asukkaiden ja asiakkaiden kanssa

osallisuus1

Maakuntauudistuksen valmistelussa on keskeisenä periaatteena alusta asti ollut avoimuus sekä se, että asukkaat ja erilaiset sidosryhmät otetaan mukaan valmisteluun. 

Osallistumisen toteuttamisesta on säädetty monissa jo olemassa olevissa laeissa ja myös maakunta- ja sotelakien luonnoksissa edellytetään ottamaan asukkaat ja asiakkaat mukaan maakunnan valmisteluun ja toimintaan. Velvoitteiden lisäksi maakunnalla on lähes rajattomat mahdollisuudet vapaaehtoisesti suunnitella, kehittää ja toteuttaa tehtäviään yhdessä maakunnan toimijoiden kanssa. 

Osallistumista maakunnan toiminnassa voidaan kuvata seuraavan nelijaon mukaisesti:

osallisuuden nelikenttä

(Kuva avautuu suuremmaksi klikkaamalla.)


Valmisteluvaiheessa maakunnan keskeisiä ohjaavia asiakirjoja, eli maakuntastrategiaa, sote-palvelustrategiaa ja palvelulupausta, on tehty osallistaen yhteissuunnittelun ja palvelumuotoilun keinoin. Myös viestintää ja maakunnan brändiä on työstetty yhdessä asukas- ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Uudenmaan sotejärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja on keskeinen yhteistyökumppani valmistelutyössä. 

Osallistumisen suunnittelussa huomioidaan Uudenmaan erityispiirteet, kuten maakunnan suuri koko, väestömäärä, alueelliset tarpeet vaikuttamisessa ja kuntien erilaisuus. Onnistunut osallistuminen edellyttää asukkaiden erityisten tarpeiden tunnistamista. Uudenmaan kaksikielisyys, monikulttuurisuus ja maahanmuuttajaväestön runsas määrä, esteettömyys, digituen tarve sekä monet muut seikat on huomioitava valmistelussa.

Osallisuuden viitekehys

(Kuva avautuu suuremmaksi klikkaamalla.



Osallisuusohjelma

Maakunnan osallistumisen rakenteet, käytänteet ja periaatteet kootaan osallisuusohjelmaan. Osallisuusohjelman ensimmäinen luonnos esiteltiin maakuntahallituksessa 4.6.2018. Asiakirja kehittyy kokeilemalla ja maakunnan valmistelun edetessä. Lopullisen muotonsa ohjelma saa uuden maakunnan aloitettua.

Päätöksenteko

Maakuntavaaleissa valitaan maakuntavaltuusto, joka nimeää erilaisia toimielimiä päätöksentekoa varten. Päätöksenteon lopullinen rakenne on edelleen työn alla. Maakunnalle tullaan valitsemaan myös lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä, joita ovat vanhus- ja vammaisneuvostot, nuorisovaltuusto, kielivähemmistön vaikuttamistoimielin, alueellinen romaniasioiden neuvottelukunta sekä liikuntaneuvosto. Maakunta voi halutessaan nimetä myös muita asiantuntijaryhmiä, kuten etnisten asioiden neuvottelukunnan. 

Osa vaikuttamistoimielimistä kootaan vastaavien elinten jäsenistä, osa koostuu esimerkiksi järjestöjen edustajista. Pilottimuotoisesti nuorisovaltuustot ovat jo järjestäytyneet Nuva ry:n projektina, samoin vammaisjärjestöjen aloitteesta toimii jo maakunnan vammaisneuvosto. Maakuntavaalien jälkeen uuden maakunnan toimielimet nimetään virallisesti. Loppusyksyllä edetään kaikkien tulevien vaikuttamistoimielinten toimintatapojen luomisessa.

Asiakasosallisuus

Yksi soteuudistuksen tärkeitä tavoitteita on taata entistä asiakaslähtöisemmät palvelut. Asiakaslähtöisyys toteutuu parhaiten ottamalla asiakkaat mukaan oman palvelunsa suunnitteluun ja palveluiden kehittämiseen. Asiakkaiden osallistamiseen voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskehittämistä, asiakasraateja, erilaisia kysely- ja palautekanavia sekä yhteistyöfoorumeja. 

Asiakkaiden osallistumista maakunnan ja palveluntuottajien toimintaan voidaan kuvata esimerkiksi näin:

Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

(Kuva avautuu suuremmaksi klikkaamalla.)