Kuntajohtajakokouksen valmisteluaineistot

Lehtiötaulu-matala

Kuntajohtajakokous tuo valmisteluun näkemyksiä palvelujen rajapinnoista ja yhteistyöstä. Kokouksia on kolmen viikon välein. Puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

Kuntajohtajakokous on kokoontunut 13.9.2017 alkaen samaan aikaan virkamiesjohtoryhmän kanssa. Yhteiskokousten ydinviestit julkaistaan tällä sivulla.

Tutustu kokousaineistoihin ja ydinviesteihin:


19.9.2018Kuntajohtajakokous 19.9.2018

Muistiot
> Kuntajohtajakokouksen kokousasiakirjat

Kuntajohtajakokous kuuli muutosjohtajien katsauksen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Kuntajohtajat keskustelivat erilaisista tavoista järjestää palvelut ja kehottivat huomioimaan ne valmistelussa. Päällekkäistä työtä kuntien kanssa pitää välttää.

Maakuntakaavoituksen rooli ei ole juuri muuttumassa uudistuksen myötä. Kuntajohtajat pitivät tärkeinä kaavoituksen yhteensovittavaa tehtävää ja järjestelmän joustavuutta. Maakunnan liiton pitää edistää järkevien, toiminnallisten kokonaisuuksien luomista – myös kansainvälisestä ja riittävän suuresta näkökulmasta.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


30.5.2018Kuntajohtajakokous 30.5.2018

Muistiot
> Kuntajohtajakokouksen kokousasiakirjat

Kuntajohtajakokous aloitettiin maakuntajohtajan katsauksella väliaikaisen valmistelutoimielimen valmisteluun. Maakuntastrategian valmistelu herätti keskustelua eri toimijoiden rooleista maakuntakaavoituksessa. Aiheen käsittelyä jatketaan tulevassa kokouksessa.

Kokous kuuli esitykset maakunnan rahoituksesta sekä taloudesta erityisesti siirtymäsuunnittelun näkökulmasta. Markus Syrjäsen näkemyksen mukaan Uudenmaan maakunta tullee tekemään vuosittain talousarvionsa säästöpaineen alla. Pitkän aikavälin rahoituspäätökset edellyttänevät merkittävää kustannusten hillintää ja rahoituksen korjaaminen lienee jatkuva prosessi. Vuoden 2020 rahoituksessa ei huomioida vuoden 2020 väestönkasvua Uudellamaalla.

Talouden osalta kuntajohtajat keskustelivat kunnissa tapahtuvista käytännön järjestelyistä esimerkiksi talousarvioiden suhteen. Lisäksi keskusteltiin yleisesti maakunnan talouden hallittavuudesta.

Tilannekatsauksessaan muutosjohtaja Sovala piti todennäköisenä, että vaalien viivästymisen myötä myös maakunnan aloitus viivästyy. Valmistelun suuntaa muokataan ja skenaarioita muodostetaan kesän aikana, kun tiedot valtakunnallisesta uudistuksesta tarkentuvat.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


25.4.2018Kuntajohtajakokous 25.4.2018

Muistiot
> Kuntajohtajakokouksen kokousasiakirjat

Rahoitusjohtaja Ilari Soosalu kertoi kuntajohtajille maakuntatalouden simuloinnista ja prosessin myötä saaduista kokemuksista. Kokouksessa kiinnitettiin huomiota Uudenmaan edunvalvonnallisten tavoitteiden saavuttamiseen syksyllä 2018 alkavissa talousneuvotteluissa sekä kuntien ja maakunnan välisen yhteistyön tarpeeseen.

Kehittämispäällikkö Eero Venäläinen esitteli rakennerahastotehtävien järjestämisetä maakuntauudistuksen jälkeen. Neuvotteluissa on päädytty siihen, että Etelä-Suomen maakunnat toimivat rahastojen suhteen itsenäisesti 2020 alkaen. Rakennerahastohallinnon hajaantumista pidettiin kokouksessa huonona kehityssuuntana.

Muutosjohtajien tilannekatsauksen pohjalta kokous kysyi lisätietoja muun muassa asiakassetelistä ja asukkaiden siirtymisestä maakunnan palveluiden käyttäjiksi.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


28.3.2018Kuntajohtajakokous 28.3.2018

Muistiot
> Kuntajohtajakokouksen kokousasiakirjat

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen kertoi Uusimaa 2019 -hankkeen ohjausjärjestelmän uudelleenjärjestelystä. Uusi strateginen johtoryhmä ohjaa hanketta ja sen käsittelemät asiat tulevat myös kuntajohtajakokouksen tiedoksi.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) valmisteluun liittyen kokouksessa toivottiin laajempaa edustusta läntiseltä Uudeltamaalta ja jatkoneuvotteluja kuntien kanssa.

Hankejohtaja Teppo Heikkilä esitteli sote-viranomaistoimintaa ja omavalvontaohjelman valmistelua. Kuntajohtajat evästivät valmistelua, että asukasrajapinta on haastava, joten osallisuuden toteuttaminen ja henkilöstön aktivointi muutokseen on resursoitava hyvin.

Hankejohtaja Mira Uunimäki kertoi sote-liikelaitoksen perustason valmistelusta. Kuntajohtajat pitivät hyvänä lähestymistapana, että pohjana on alueellinen malli ja riskit on otettu huomioon.

FCG:n kehitysjohtaja Jarmo Asikainen selosti luottamushenkilöhallinnon rakenteiden valmistelua ja haastattelujen tuloksia. Kokous toivoi haastattelujen laajentamista edelleen.


Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


28.2.2018Kuntajohtajakokous 28.2.2018

Muistiot
> Kuntajohtajakokouksen kokousasiakirjat

Kuntajohtajat kuulivat hallintojohtaja Lauri Tannerin esityksen luottamushenkilöorganisaatiota koskevasta valmistelusta ja toivoivat, että myös kuntajohtajia ja kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajia haastateltaisiin mallin rakentamista koskevan selvityksen puitteissa. Valiokuntamallin ajateltiin olevan eräs kehittämiskelpoinen vaihtoehto.

Kuntajohtajat keskustelivat strategisen johtoryhmän ja VATE:n valmistelusta. Kuntajohtajat totesivat, että muutoksen ohjauksen tulee olla fuusio-osapuolten toimivalla operatiivisella johdolla, jonka vastuulla toiminnot ovat ennen siirtymää, ja jolla on toimivalta fuusion synnyttämiseen.

Kuntajohtajat keskustelivat lupauksesta taata turvallinen siirtymä ja totesivat, että sen rinnalla tulisi nopeasti lähteä rakentamaan henkilöstön muutosvalmiutta. Sotekeskusyhtiöiden liiketoimintasuunnitelmien laadinnalla todettiin olevan kiire.

Lue lisää | 1 Kommentti | Kommentoi


31.1.2018Kuntajohtajakokous 31.1.2018

Muistiot
> Kuntajohtajakokouksen kokousasiakirjat

Kuntajohtajat totesivat kokouksessaan, että maakunnan rahoitusnäkymät ovat erittäin vaikeat ja maakunnan toimijoiden mahdollisuudet vaikuttaa alueensa palveluihin pienenevät olennaisesti, kun päätöksenteko rahoituksesta ja sitä myöden sosiaali- ja terveyspalvelujen tasosta siirtyy eduskuntaan.

Kuntajohtajat totesivat, että vuoden 2020 alussa ilmenevä 300 miljoonan euron sopeuttamistarve on varovainen arvio, ja sopeuttamistoimenpiteistä päättäminen on maakuntavaltuuston kauden ensimmäisiä tehtäviä.

Haasteisiin vastaaminen vaatii kuntajohtajien mielestä hankkeen yhä parempaa johtamista ja tiiviimpää yhteistyötä alueen toimijoiden välillä. Kuntien muutoskustannukset ovat suuret, eikä niille ole osoitettu rahoitusta. Erityisesti kuntajohtajat nostivat esiin kuntien investointikyvyn heikkenemisen. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa ja verotulokertymä pienenee, mikä on kasvukaupunkien näkökulmasta erittäin vaarallista.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


13.12.2017Kuntajohtajakokous 13.12.2017

Muistiot
> Kuntajohtajakokouksen kokousasiakirjat

Kuntajohtajat merkitsivät tiedoksi budjettijohtaja Markus Syrjäsen pitkän aikavälin laskelman tulevan maakunnan tuloihin ja menoihin kohdistuvista haasteista, jotka todettiin suuriksi. Uudellamaalla ei tulla kuntajohtajien mukaan saavuttamaan reformille asetettuja taloudellisia tavoitteita.

Kuntajohtajat pitivät järkevänä sitä, että osa palveluista tuotetaan aluerakenteessa. Tuotantoalueiden lukumäärä on jatkovalmistelun kohde.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


22.11.2017Kuntajohtajakokous 22.11.2017

Muistiot
> Kuntajohtajakokouksen kokousasiakirjat

Kuntajohtajakokous vaati, että pelastuskoulun toiminta jatkuu Uudellamaalla sisällöltään Helsingin mallin mukaisena. Pelastuslaitosten asiantuntemus pitää saada paremmin mukaan valmisteluun ja pelastustoimen asiantuntija palkata valmisteluun pikimmiten.

Kuntajohtajakokous totesi, että kunnat haluavat pitää ympäristöterveydenhuollon omana toimintonaan. Valmistelu koordinoidaan kuntalähtöisesti alliansseja etsien ja tehdään maakunnalle esitys etenemistavasta.

Kuntajohtaja suhtautuivat myönteisesti esitykseen etupainotteisesta sopimussiirrosta kunnista ja kuntayhtymistä. Kunnat eivät ole varautuneet työn vaatimiin kustannuksiin ja henkilöstökuluihin.

Kokouksessa todettiin, että tulevan maakunnan toiminta on rahoitettu alimitoitetusti eikä maakuntauudistus tuo alueella säästöjä. Kuntajohtajat kehottivat toimittamaan alustavat laskelmat Uudenmaan liiton valinnanvapausluonnoslausunnon liitteenä, jotta kunnat voivat arvioida sote- ja maakuntauudistuksen fiskaalisia vaikutuksia kirjoittaessaan omaa valinnanvapauslausuntoaan.

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi


25.10.2017Kuntajohtajakokous 24.10.2017

Muistiot
> Kuntajohtajakokouksen kokousasiakirjat

Muutosjohtajat esittelivät valmistelutilannetta. Muutosjohtaja Sovala kertoi, että riskit ovat hankkeen ulkoisia, sisäinen koneisto on syntynyt odotetulla tavalla, materiaalia alkaa tulla käsittelyyn ja strategiaprosessi on käynnistynyt. Sote-muutosjohtaja Aronkytö kertoi valinnanvapauslakiluonnoksesta Uudenmaan näkökulmasta. Aronkytö korosti ajallisen ja asiallisen, maakunnan käsissä olevan vaiheistuksen tärkeyttä, jotta voidaan varmistaa turvallinen siirtymä, ei vaaranneta liikelaitoksen päivystystä, ja pystytään sopeuttamaan resurssit tarpeisiin. Uudenmaan lausunnossa tullaan mm. toteamaan, että maakunnalla tulee olla oikeus rajata asiakassetelin tarjoamista tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.

Kokous toi esiin kilpailuneutraliteettiin liittyvän epäkohdan. Julkisilla sote-keskuksilla tulisi olla samanlainen mahdollisuus tarjota asiakkaan itserahoittamaa palvelua, johon saa kela-korvauksen, mikäli yksityiset sote-keskukset voivat sellaista tarjota.

Kokous myös muistutti, että muutoksen aiheuttaman valtakunnallisen resurssien uudelleenjaon taloudelliset vaikutukset tulee uusmaalaisten kannalta selvittää tarkasti. Kokouksessa luvattiin laskenta-apua hankkeelle, jotta vuoden 2020 budjettitarpeet saadaan laskettua riittävällä tarkkuudella. Myös uudistuksesta annettavan lausunnon tiimoilta sovittiin tehtävän yhteistyötä.

Hallintojohtaja Lauri Tanner kertoi, että HUS on käynnistänyt tukipalvelujen yhtiöittämisprosessin, jotta henkilöstölle ja asiakkaille voidaan taata turvallinen siirtymä maakuntaan. Tavoitteena on, että yhtiöt käynnistyvät huhtikuussa 2018 ja siirtyvät aikanaan valtakunnallisen palvelukeskuksen osaksi. Kuntajohtajat pitivät lähtökohtaisesti hyvänä valmistella asiaa etupainotteisesti ja henkilöstön asema turvaten. Muistutettiin kuitenkin, että hallituksen reformi sisältää epävarmuustekijöitä, ja siksi on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Ratkaisujen tulee olla sellaisia, että ne eivät aiheuta haittaa, vaikka hallituksen reformi ei toteutuisi nyt luonnostellulla tavalla.

Sovittiin, että kuntiin lähetetään tietoa tukipalveluyhtiöiden valmistelutilanteesta ja kunnat osallistuvat valmisteluun antamalla tietoa siirtyvästä henkilöstöstä.

Strategiajohtaja Markus Pauni esitteli strategian laadinnan käynnistymistä. Kokousedustajat totesivat, että erityisesti henkilöstön kuuleminen on prosessissa tärkeää. Todettiin, että ”siirtyvä henkilöstö” ei ole paras mahdollinen termi, sillä tavoitteena on, ettei henkilöstön tarvitse miettiä eikä huomata hallinnollista siirtymää sen toteutuessa.

ICT-hankejohtaja Helena Ylisipola kertoi ICT-valmistelutilanteesta ja tiekartan riskiarviosta. Riskit ovat pienentyneet, mutta edelleenkään ei toiminnan tarpeita ei tunneta riittävästi ja toimintaympäristön muutokset haittaavat suunnittelua. 

Lue lisää | 0 Kommenttia | Kommentoi



Vanhemmat