Uutiset


7.6.2018

Uusmaalaisille yhdenvertaisuus on ykkösasia

Ulkoilemassa. Kuva Tuula PalasteUusmaalaiset ovat esittäneet innokkaasti näkemyksiään maakunnan kehittämiseksi. Sykähdyttävää vastauksissa on, että yhdenvertaisuus nousee tärkeimmäksi keinoksi saavuttaa Euroopan paras alue asua ja elää. Uudenmaan maakunnan palveluita pohdittiin moniulotteisesti ja positiiviseen sävyyn.

Yli 3000 eri-ikäistä ihmistä esitti ajatuksiaan maakunnan kehityksen tueksi huhti-toukokuussa toteutetun verkkoaivoriihen kautta. Suurin osa kertoi vastaavansa asukkaana, mutta myös esimerkiksi yritysten ja työntekijöiden roolissa osallistuttiin.

– Ihmiset ovat antaneet oman, vahvan panoksensa ja näillä vastauksilla on suuri merkitys maakunnan jatkovalmistelussa. Oli hienoa huomata, että esiin nousi pitkälti samansuuntaisia teemoja ja ilmiöitä, jotka ovat olleet esillä myös virkamiesten, poliittisten johtajien ja asiantuntijoiden laajassa ja keskustelevassa strategiatyössä, sanoo Uusimaa 2019 -hankkeen strategiajohtaja Markus Pauni tyytyväisenä. 

”Hoitajat mukaan palvelujen suunnitteluun” 

Kun keskitytään ihmisten hyvinvointiin, uusmaalaiset kommentoivat eniten sosiaali- ja terveyspalveluita. Se ei liene ihme, sillä sote-palvelut kattavat suurimman osa maakunnan työstä ja resursseista. Saatujen vastausten perusteella uusmaalaisten mielestä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laadukkaita, kun palveluasenne on asiakaslähtöistä ja vuorovaikutteista, ennaltaehkäiseviin palveluihin on matalat kynnykset, palvelut saa yhdeltä luukulta, tiedonkulku ja palveluohjaus on selkeää ja toimivaa. 

Ylipäätään ihmiset haluavat tulla tarpeineen nähdyiksi yksilöinä ja että palveluihin on varattu riittävästi resursseja. Hoitotyön lomassa nopeasti kyselyyn vastannut alan ammattilainen ehdottaakin, että otetaan hoitajat mukaan suunnittelemaan hoitopalveluja. Ikäihmisten määrä lisääntyy, hoitoalan palvelut eivät saa huonontua. Hoitajilla paras kokemus ja näkökulma.

Ennaltaehkäisyn merkitystä terveyden ylläpitämisessä korostetaan kommenteissa myös taloudellisesta näkökulmasta: Keskustelussa fokus on paljolti ollut sairauksien kustannustehokkaassa hoitamisessa - niiden ehkäisy olisi "rahan laittamista pankkiin".

Moniulotteinen yhdenvertaisuus on tärkein työkalu

Vaikka sote-palvelut puhuttavat määrällisesti eniten, yhdenvertaisuutta pidetään tärkeimpänä keinona rakentaa hyvä elinympäristö. Luonnollisesti sen on toteuduttava myös oikeutena saada tarvitsemaansa sosiaali- ja terveysalan palvelua. Yhdenvertaisuutta lähestytään vastauksissa myös näistä näkökulmasta:
  • samoina mahdollisuuksina harrastaa ja kouluttautua
  • yhdenvertaisina työolosuhteina ja samapalkkaisuutena
  • oikeutena saada oikeaa tietoa oikeaan aikaan
  • samanlaisina mahdollisuuksina hyödyntää digipalveluja niin, että käytössä ovat sekä tarvittava teknologia että riittävät taidot.

Vastaajat muistuttavat myös yhdenvertaisuuden perusperiaatteista: se ei saa riippua sukupuolesta, asuinalueesta, varallisuudesta, etnisestä taustasta, uskonnosta, iästä tai muusta sellaisesta.

Strategiajohtaja Markus Paunin mukaan yhdenvertaisuus on keskeistä maakunnan valmistelussa.

– Esimerkiksi periaatteemme ”Turvallinen siirtymä” tarkoittaa sitä, että palvelut ovat turvallisesti ja yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla muutoksesta huolimatta. Yhdenvertaisuus korostuu myös linjauksissamme, jotka tähtäävät hyvinvointierojen kaventamiseen, ihmis- ja asiakaslähtöisyyteen sekä osallisuuden lisäämiseen, Pauni sanoo. 

Vanhusten hyvinvoinnin tukeminen on monelle tärkeä asia. Vastaajissa painottuvat vanhenevat ikäluokat, mutta kommentit ovat myös sukupolvet ylittäviä: Yhdistämällä samoille alueille vanhusten ja lasten tapaamispaikkoja ja hoitopaikkoja, turvataan onnellinen lapsuus ja iloinen vanhuus.

– Yhteisöllisyys paistaa läpi vastauksista, ihmiset kaipaavat sitä, se liittyy luottamukseen, turvallisuuteen ja avoimuuteen. Kaiken tämän yksilöllisyyden keskellä on hyvä, että on joku yhteisö, johon tarvittaessa voi turvautua, sanoo analyytikko Anu Valtari verkkoaivoriihen toteuttaneesta Fountain Parkista.

Tukea kestäville valinnoille, luonnolle ja yritteliäisyydelle

Kun näkökulma käännetään yhtenäisen metropolimaakunnan kehittämiseen ja kestävään kasvuun, puheeksi nousevat etenkin liikenne ja luonnon arvostaminen. 

Liikkumisessa perustoive on hyvät, nopeat ja nykyistä edullisemmat joukkoliikenneyhteydet, mutta lisäksi ehdotetaan sähköautoilun ja pyöräilyn edistämistä. Kestävyyttä halutaan edistää myös jakamistaloudella, nykyistä kestävämmällä ruuan tuotannolla, tarmokkaammalla kierrättämisellä ja energiatehokkuudella. 

Luonto halutaan pitää lähellä, varjella rakentamatonta ympäristöä ja hyödyntää sitä virkistyskäyttöön. Kaupunkiympäristöön toivotaan puistoja, istutuksia, viherseiniä ja -kattoja sekä lisää roska-astioita. Myös ympäristökasvatuksen merkityksestä muistutetaan, jotta luonnon arvostus säilyy.

Yritteliäisyyden tukemiseen on löytynyt runsaasti ideoita, samoin työn ja sen tekijöiden kohtaamisen edistämiseen:
  • Oppisopimus- ja muuntokoulutuksen sekä työpajatoiminnan kehittäminen ja lisääminen
  • Vapaaehtoistoiminnan hyödyntäminen työkokemuksena 
  • Liikenneyhteyksien sujuvoittaminen, yritystonttien lisääminen
  • Maahanmuuttajien työllistämiseen panostaminen
  • Yhteisten työtilat pienyrittäjille: kokoustilat, tuki-/sparrauspalvelu, työterveyshuoltopalvelut, vertaistuki

Monikulttuurisuuteen ja kotoutumiseen kiinnitettiin huomiota samoin vihapuheen ja syrjinnän ehkäisyyn. Kokonaisuudessaan monikulttuurisuudesta puhuttiin kuitenkin varsin vähän, ottaen huomioon, että Uudellamaalla jos jossain asia on arkinen.

Uusmaalaiset ovat valmiita kantamaan vastuuta 

Osallisuutta lisää. Käytetään kansalaisraateja ja osallistuvaa budjetointia. Lisätään sitovia kansanäänestyksiä.

Avoin ja osallistava tapa toimia. On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät mitä tapahtuu ja miksi ja että heillä on väyliä tuoda näkemyksensä esiin. Osallistaminen ei saa olla näennäistä, vaan aitoa dialogia kansalaisten ja palvelujen järjestäjän ja niiden tuottajien kesken.

Tällaisista kommenteista voi päätellä, että uusmaalaiset ovat valmiita osallistumaan maakuntansa kehittämiseen ja päätöksentekoon. Samaa on voinut päätellä Uusimaa 2019 -hankkeen järjestämistä useista osallistavista työpajoista.

Uudessa maakunnassa johtamiselta odotetaan selkeyttä ja johdonmukaisuutta sekä vastuun ja vaikutusmahdollisuuksien jakamista myös työntekijöille. Korkeita hierarkia-asetelmia ei haluta, vaan johtoa olisi mukava nähdä myös työntekijöiden parissa hyödyntämässä näiden asiantuntijuutta. Avoin tiedonkulku, hyvät vuorovaikutustaidot ja tunneäly johtamisessa ovat myös toiveissa.

Tuloksille on paljon käyttöä toimenpiteiden suunnittelussa

Verkkoaivoriihellä koottu uusmaalaisten näkemys- ja ideapankki on vahva tuki maakunnan jatkovalmistelussa. Strategiajohtaja Markus Pauni kertoo, että tuloksia hyödynnetään jatkossa myös sote-palvelustrategian linjauksia valmistellessa, työ on parhaillaan käynnissä osana maakuntastrategiaa.

Vastauksista saadaan osviittaa myös strategisten toimenpideohjelmien valmistelussa, kuten esimerkiksi maakunnan osallisuusohjelmassa, viestintäohjelmassa, tutkimus, kehitys ja innovaatio-ohjelmassa sekä henkilöstöpolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa.  

> Lue lisää: Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyi valmisteluvaiheen strategian

> Tutustu verkkoaivoriihen tulosyhteenvetoon (pdf)

Lisätietoja:

Markus Pauni, hankejohtaja, strategia
050 439 5612

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi