Uutiset


15.11.2017

PK-yrittäjien mahdollisuus toimia turvattava sote-uudistuksessa

Neuvolassa. Kuva Tuula Palaste

Uusimaa 2019 -hankkeen yrittäjäillassa 70 innokasta keskusteli tulevien muutosten mahdollisista vaikutuksista yrittäjien menestysmahdollisuuksiin Uudellamaalla. 

Aluekehittämisjohtaja Juha Eskelinen toivotti yleisön tervetulleeksi kertoen, että hanke on Uudellamaalla poikkeuksellisen demokraattisesti johdettu: maakuntavaltuusto päättää viime kädessä etenemisestä ja maakuntahallituksella on tärkeä rooli operatiivisessa johtamisessa.  

Muutosjohtaja Markus Sovala kertoi, että hänen vastuullaan on maakunnan syntyminen. Uudellamaalla maakuntamuotoisen yhteisen edun ajamisen traditio on heikko, eikä vahvaa maakuntaidentiteettiä ole. Tämä luo omat haasteensa kanssakäymiseen. Sovala muistutti, että maakuntaan fuusioidaan muitakin toimintoja kuin sote, esimerkiksi neljän pelastuslaitoksen fuusio liikelaitokseksi on iso muutos. Sovala kertoi, että varsinainen palvelusisältöihin kohdistuva muutos ajoittuu vuosille 2020–2027, sitä ennen muutosta lähinnä tehdään mahdolliseksi rakenteellisin uudistuksin. 

Syntymässä on Suomen suurin, 60 000 hengen työnantaja. Hankkeessa ryhdytään henkilöstöviestintään ja asukasviestintään siinä vaiheessa, kun lait on hyväksytty eduskunnassa ja suunnitelmat hankkeen käytännön eteenpäinviennin osalta konkretisoituneempia kuin tällä hetkellä, kertoi Sovala linjauksista. 

Uudellamaalla yrittäjämyönteinen muutoshanke 

Sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö vakuutti hankkeen yrittäjämyönteisyyttä ja nauratti yleisöä kertomalla, että työskentelee maakunta-start-upissa. Hän totesi, että nyt on kyse soten kolmannesta tuotantokaudesta, jonka hän toivoo vihdoin ”menevän maaliin”. 

Aronkytö kertoi hallituksen reformin keskeisinä tavoitteina olevan, että järjestäjä ja tuottaja erotetaan, palvelut integroidaan asiakasnäkökulmasta, asukkaille tulee oikeus valita palvelutuottaja, kustannusten kasvua hillitään ja palvelut digitalisoidaan. Uudenmaan talous tulee olemaan valtiontalouden jatke, ja sen toimintamenojen on pysyttävä noin kuudessa miljardissa. Toimintavapaus on siis rajattu.  

Aronkydön mukaan sote-keskukset tulevat olemaan uudenmuotoisia toimijoita. Ne ovat terveyskeskuksia, joihin on lisätty sosiaalihuollon neuvonta. Sote-keskuksia voivat perustaa yksityiset toimijat, järjestöt tai maakunnan julkinen liikelaitos. Ne käynnistyvät vuonna 2021.  

Valinnanvapauden piiriin kuuluvia sote-palveluita saa myös asiakassetelillä, ja tärkeää on, että lainsäädännössä turvataan päivystystoiminnan toteutuminen julkisessa erikoissairaanhoidossa. Henkilökohtaisen budjetin Aronkytö kertoi olevan enimmäkseen vammaisten palveluiden toimittamistapa. Sen saa käyttöönsä halutessaan jo vuonna 2020. 

Yrittäjäilta 13.11.2017
Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) osallistui yrittäjäiltaan ja keskusteli muun muassa asiakassetelin toimivuudesta sosiaalipalvelujen tuotteistamisen näkökulmasta.

Yleisöstä heitettiin kysymys siitä, mihin menevät flunssapotilas, rintasyöpäpotilas ja auto-onnettomuuden uhri. Aronkytö kertoi, että flunssapotilas hakee hoitonsa joko lähimmästä sote-keskukseksi kutsuttavasta terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta tai valitsemastaan sote-keskuksesta. Rintasyöpäpotilas saa sote-keskuksestaan lähetteen liikelaitoksen tarjoamaan erikoissairaanhoitoon tai yksityiseen sairaanhoitoon, riippuen maakuntahallituksen linjauksesta. Auto-onnettomuuden uhri kiidätetään liikelaitoksen julkiseen keskussairaalaan päivystykseen. 

Yritykset tahtovat mukaan palveluiden kehittämiseen 

Toimitusjohtaja Anne Kangas Hoitokoti Päiväkummusta toivoi, ettei enää tarvitsisi lukea uusia lakiehdotuksia, vaan laki saataisiin jo valmiiksi ja käytäntöön. Hän kysyi, miksi monien pitää maksaa terveyspalvelunsa moneen kertaan – vakuutuksissa, veroissa ja työterveyshuollon maksuina.

Kangas toivoi, että yritykset otetaan jatkossa mukaan palvelujen kehittämiseen, jotta saadaan aikaan maailman paras sote.  

– Yrityksissä on valtavasti asiantuntemusta, muistutti Kangas.

Hänen mukaansa tällä hetkellä asiakkailla on hyvin erilaisia oikeuksia kuntalaisuuden perusteella. Yhdenvertainen, maksajasta riippumaton, maakuntatasoinen toimintatapa toiminta tulee helpottamaan yritysten henkilöstön työtä.

Kangas oli huolissaan ajatuksista, joiden mukaan asiakassetelin päälle ei saisi laittaa omaa rahaa ja näin itse valita palvelutasoaan. Hän muistutti, että tällainen kaventaisi useiden asiakasryhmien valinnanvapautta nykyisestään.

– Palvelusetelit ovat olleet tähän asti loistava tapa hankkia omannäköisiä palveluita, Kangas totesi.  

Erityistä huomiota Kangas pyysi kiinnittämään kapitaatiomaksujen oikeaan mitoitukseen heti muutoksen tultua voimaan. Jos maksu, jonka palvelutuottaja voi saada, määritetään liian alhaiseksi, isot toimijat pystyvät kyllä ”ottamaan hittiä” pari vuotta, mutta pienet toimivat joutuvat lopettamaan toimintansa tai pakottamaan työntekijänsä yrittäjiksi. 

Yrittäjien suuri toive on päästä mukaan laatimaan maakunnan kanssa palvelukuvauksia, muistutti Kangas.  

– Jokainen yrittäjä toimii omilla kasvoillaan ja haluaa tehdä hyvää laatua.

Järkevät ehdot palveluntuottajille 

Toimitusjohtaja Juha Viertola Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti Oy:sta totesi, että soteratkaisu on pakko tehdä ennemmin tai myöhemmin jo kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi. Hänen mielestään pitäisi pyrkiä parempaan palvelutasoon kuin nykyisten terveysasemien asiakkaille on nyt tarjolla. Toisaalta Viertola kyseenalaisti reformin tavoitteiden toteutumismahdollisuudet:  

– Vaikka tehokkuus mahdollisesti lisääntyykin, ei rahan määrä lisäänny, eikä julkisrahoitteinen palvelu edelleenkään parane, Viertola arveli ja näki vakuutusmallin säilyvän suosittuna jatkossakin.  

Palvelujen määrittely sekä sosiaali- ja terveystoimen rajapintojen suhde vaikuttavat Viertolan mukaan siihen, onko yksityisille palvelutarjoajille houkuttelevaa alkaa tarjota palveluja julkisrahoitteisesti, mikäli asiakkaita riittää muutenkin.  

Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen korosti maakunnan roolia muotoiltaessa järkeviä ehtoja palvelutuottajille. Hän totesi kauppakamarin tavoitteena olevan vapaaehtoinen yhtiöittäminen sote-keskustoiminnassa Uudellamaalla, mihin muutosjohtaja Sovala totesi, että yhtiöittämiseen on syytä suhtautua avoimen myötämielisesti.

Silen muistutti myös järjestäjän ja oman tuotannon väliin tulevan eriyttämisen, ”palomuurin” tärkeydestä ja siitä, että palveluiden laatutietojen kerääminen ja näkyväksi tekeminen on kaikkien etu.

– Myös ICT:n rajapintojen tulee olla auki niin, että PK-yrittäjät pääsevät niihin kiinni, muistutti Silen.

Yritykset mukaan valmisteluun kunhan lainsäädäntö varmistuu 

Nurmijärven Yrittäjien puheenjohtaja Jari Flinckin mukaan kullakin Uudenmaan seudulla on omanlainen identiteettinsä, joka pitää huomioida valmistelussa. Flinck hämmästeli sitä, että maakuntaan tuleva kokonaistyövoimamäärä on vielä täsmentymättä ja palvelujen tuotteistus ja hinnoittelu avoimia. Flinck arveli valmistelussa tulevan varsin kiire ja toivoi siltä yritysvaikutusten arviointia.  

Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Sarianne Reinikkalakin halusi yrittäjät ja yrittäjäjärjestöt mukaan valmisteluun. Viestintäjohtaja Inka Kanerva lupasi yleisölle, että Uusimaa 2019 -hanke ottaa yrittäjät mukaan valmisteluun entistäkin tiiviimmin, kun valinnanvapauslainsäädäntö on hyväksytty ja maakunnalle tulevat vastuut ja vapaudet tunnetaan paremmin. Kanerva painotti osallistumisen oikea-aikaisuutta, jotta tilaisuuksista saataisiin suurin mahdollinen hyöty.  

Reinikkala muistutti, että yksityiskohdat ratkaisevat kokonaisuuden, ja että yrittäjillä on paljon toteutettavuuteen liittyviä ideoita ja osaamista. Myös kilpailu pitää nähdä menestyksen ja tuottavuuden tekijänä, hän painotti. 

Aronkytö totesi loppupuheenvuorossaan, että maakunnan vastuulla on luoda sellainen toimintaympäristö, jossa PK-yritykset tulevat toimeen.  

– Sote-keskuksen, jossa on viisi lääkäriä ja 2,5 miljoonan euron liikevaihto, pitää saada mahdollisuus toimia Uudellamaalla, ei vain isojen, Aronkytö antoi esimerkin.  

Aronkytö muistutti, että nyt piirustuspöydällä ovat järjestäjätoiminnot ja palvelujen kehittäminen jatkuu koko 2020-luvun. Kaikki ovat tervetulleita yhteiskehittämiseen ja maakunta kantaa oman vastuunsa. Markkinat ohjautuvat kuitenkin viime kädessä alhaalta käsin, asiakkaiden toimesta, totesi Aronkytö.

> Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet ja eteneminen (pdf)

Lisätietoja:

Markus Sovala, muutosjohtaja
040 664 6091

Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja
040 631 5011


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi