Uutiset


21.9.2018

Palomies ja sairaanhoitaja pohtivat maakuntaan siirtymistä: "Saavatko kaikki palvelua uudistuksen jälkeen?"

Janne Nieminen

– Nyt muodostettavan pelastuslaitoksen toiminta-alue kattaa toista miljoonaa ihmistä. Toivottavasti uudistuksella saadaan aikaan suuruuden ekonomiaa, palomies Janne Nieminen pohtii.
Sairaanhoitaja Virpi Salminen ja palomies Janne Nieminen suhtautuvat varovaisen toiveikkaasti maakuntauudistuksen vaikutuksiin työhönsä ja etuihinsa sekä asiakkaan saamaan palveluun. Uudenmaan maakuntaa valmistellaan vielä ylätasolla. Jos maakuntauudistus toteutuu, Salmisen ja Niemisen työnantaja vaihtuu 1.1.2021, mutta työ säilyy ennallaan. 
Porvoon terveysaseman apulaisosastonhoitajan sijaisena toimiva Virpi Salminen suhtautuu maakuntauudistukseen myönteisesti. 

– Asiakkaiden tasavertaisuus paranee, kun maakunta-alueet ovat aika isoja. Kaikille kansalaisille pitää taata samat palvelut, eivätkä pienet toimijat pystyisi siihen yksin. Valinnanvapauden lisääntyminen saattaa myös sitouttaa potilaita: kun valitset itse, tutkit ja arvioit enemmän, hän uskoo.

Salminen arvelee uudistuksen tarjoavan uusia mahdollisuuksia myös hoitohenkilökunnalle.

– Parhaimmillaan mahdollisuudet työllistyä paranevat, ja ammattiosaamistaan voi hyödyntää laajemmin. Toivon, että tehtäväsiirrot helpottuvat ja että jos esimerkiksi vuorotyö ei joillekin työntekijöille sovi, heillä olisi mahdollisuus asiantuntija-ammatteihin.

Muutoksessa on kuitenkin myös haasteensa. 

– Kun siirrytään ison maakunnan alaiseksi, siirtyvätkö etuudet vanhoille työntekijöille? Miten muutosvastarinta ylitetään? Onko kaikki potilasryhmät huomioitu, osataanko ohjata potilaat oikein? Entä miten henkilökunta koulutetaan ja perehdytetään niin, ettei kukaan putoaisi järjestelmästä eikä tulisi pompotelluksi? 

Kulkeeko tieto, pystymmekö palvelemaan?

Samantyyppisiä kysymyksiä pyörii myös Janne Niemisen, Keski-Uudenmaan Palomiesyhdistyksen puheenjohtajan, mielessä. Nieminen toteaa, että pelastuslaitoksen perustehtävä tuskin muuttuu: tuli tottelee edelleen vettä, ja sata kiloa on edelleen sata kiloa. Hän on kuitenkin huolissaan uuden organisaation toimivuudesta ja tiedonkulusta sekä asiakkaan saaman palvelun laadusta, jonka hän kokee jo nyt olevan ajoittain vaakalaudalla. 

– Palomiehen ammatti on ollut perinteisesti hyvin arvotettu: olemme sijoittuneet ammattien arvostuslistauksissa aina sijoille 1–3. Tänä vuonna putosimme sijalle neljätoista. Tähän on tultu ainakin osin siksi, että toimimme minimivahvuudella tai jopa sen alapuolella, hän sanoo.

Nieminen toivoo, että maakuntauudistus tuo mukanaan suuruuden ekonomiaa, voimaa ja arvostusta. 

– Kun neljä pelastuslaitosta yhdistyy yhdeksi yksiköksi – käytännössä Pohjoismaiden suurimmaksi – emme ole enää mikään pieni toimija. Toivottavasti tämä kääntyy eduksi eikä vahingoksi.

Isoista linjoista konkretiaan

Hankejohtaja Outi Sonkeri toteaa, että töitä paiskitaan tällä hetkellä Uudenmaan maakunnan isojen raamien ja rakenteiden kanssa. Mitä lähemmäs uudistusta tullaan, sitä konkreettisimpiin asioihin päästään tarttumaan. 

– Tällä hetkellä varaudutaan oikeastaan siihen, että tammikuussa 2021 kaikki 60 000 työntekijää saavat palkkansa ja voivat hakea vuosilomille ja koulutuksiin. Sairauspoissaolot tulee voida hoitaa ensimmäisestä päivästä lähtien, laskujen pitää lähteä maksuun ja asiakkaiden saada heille kuuluvat palvelut. 

Työntekijöiden arki pysyy perjantain 1.1.2021 jälkeen käytännöllisesti katsoen ennallaan; vain systeemi tekemisen takana muuttuu. Jo nyt kuitenkin mietitään uusia, fiksuja vaihtoehtoja vanhojen toimimattomien käytäntöjen tilalle. 

– Uusilla käytännöillä ja toimintatavoilla halutaan helpottaa työntekijöiden arkea, näyttäytyä hyvänä ja houkuttelevana työpaikkana sekä parantaa palvelua. 

Henkilöstöön liittyviä asioita käsitellään työntekijöiden edustajien kanssa kerran kuukaudessa kokoontuvassa henkilöstöfoorumissa. Kun asiat konkretisoituvat, niitä ryhdytään käymään läpi myös työpaikoilla. 

– Maakunnalle valmistellaan myös yhteistoiminta- ja neuvottelukäytännöt. Tavoitteena on, että ne tarjoavat henkilökunnalle mahdollisuuden sekä oman työnsä että toiminnan kehittämiseen.

Viestintää ja vuoropuhelua leveällä rintamalla

Valtavan organisaatiomuutoksen onnistuminen edellyttää jatkuvaa viestintää sekä laadukasta perehdytystä ja koulutusta – tästä Sonkeri on Salmisen ja Niemisen kanssa täsmälleen samaa mieltä. Viestintää on tehty jo pidemmän aikaa; perehdyttämisen ja kouluttamisen keinot kirkastuvat pikkuhiljaa. 

– Vaikka vanhoja toimintatapoja ja systeemejä pidettäisiin miten toimimattomina, muutosvaiheessa ne tuntuvat aina helpommilta kuin uudet. Kaikki ei tietenkään muutu, mutta siltä osin kuin muuttuu, henkilökuntaa on totta kai koulutettava ja tuettava. 

Lähempänä h-hetkeä lyödään lukkoon myös henkilökunnan osallistamisen keinot. Kaikkien työntekijöiden toivotaan osallistuvan uusien toimintatapojen ideoimiseen ja vaikuttavan mahdollisuuksiensa mukaan itseään koskeviin asioihin. 

– Hyödynnämme kaikki mahdolliset kokouskäytännöt, foorumit sekä digitaaliset ja virtuaaliset välineet. Tämä osallistaminen muuttuu kuitenkin mahdolliseksi vasta kun lainsäädäntö on valmis. 

Outi Sonkeri

– Muutos ei tapahdu viikossa tai kahdessa. Asiat etenevät järjestyksessä, isoista linjoista konkretiaan, hankejohtaja Outi Sonkeri toteaa.

Hankejohtaja Outi Sonkerin vastuulla ovat maakunnan henkilöstötoiminnot ja työnantajatoiminnot sekä henkilöstön siirto luovuttavista organisaatioista maakuntatyönantajan palvelukseen. Puolet Sonkerin työajasta kuluu HUSin henkilöstöjohtajan tehtävissä, puolet Uusimaa 2019 -hankkeessa. 

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi