Uutiset


18.10.2018

Maakuntajohtajan tilannekatsaus: uuden maakunnan toiminta voi alkaa vuoden 2021 alussa

Veneen köydet

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen totesi maanantaina maakuntahallituksen kokouksessa, että Uudellamaalla on täysi valmius aloittaa maakunnan toiminta ja ottaa vastuu palveluiden järjestämisestä vuoden 2021 alussa.

Uusimaa 2019 -hanke on koko valmistelun ajan nostanut esiin maan hallituksen esityksiin sisältyviä haasteita ja kehittämiskohteita. Suurin osa niistä on ratkaistu tässä vaiheessa riittävällä tavalla ottaen huomioon, että maakunnan palvelutoiminnan suunniteltuun käynnistymiseen on vielä pari vuotta aikaa. 


Valmistelun jatkon turvaamiseksi on saatava mahdollisimman pian varmuus siitä, että valtion talousarvioon varattu 211 miljoonaa euroa on käytettävissä, vaikka eduskunta ei ehtisikään hyväksyä maakuntalakipakettia kuluvan vuoden loppuun mennessä. 


Uudistuksen yleistä aikataulua Uudenmaan valmistelu pitää toteuttamiskelpoisena. Tärkeät siirtymäajat ovat riittävät nyt myös valinnanvapauden osalta. 


Huolta kuitenkin vielä aiheuttaa se, että näillä näkymin lakien voimaantulo viivästynee ensi vuoden puolelle ja siten aiheuttaa maakuntavaalien siirtymisen syksyyn 2019. Tällöin maakunnan johtamisjärjestelmän – eli poliittisen päätöksenteon ja virkamiesjohtamisen – rakentamiseen ja tarvittavien toimintaa koskevien päätösten tekemiseen olisi jäämässä liian vähän aikaa.

Ossi Savolainen. Kuvaaja Paula Lehto.
Ossi Savolainen.

Esitetyssä valinnanvapausmallissa riskejä 


Hallituksen esityksiin sisältyvä valinnanvapauden malli on nykymuodossaan Uudenmaan näkökulmasta riskipitoinen.  


Uudellamaalla ennakoidaan asukkaiden laajaa siirtymää yksityisille palveluntuottajille. Tämä kasvattaa rahoituspainetta, kun maakunnan omaa tuotantoa ei voida samassa aikataulussa sopeuttaa. 


Uusimaa onkin esittänyt harkittavaksi “pidäkkeitä”, eli määräaikaista mahdollisuutta rajoittaa yksityisiin sote-keskuksiin siirtyvien asukkaiden määrää. 


Lisäksi on ajateltu, että kilpailupaineeseen vastattaisiin perustamalla maakunnan oma sote-keskusyhtiö osakeyhtiömuotoon. Kuitenkin lakipaketin mukaan maakunnan on pakko tarjota sote-keskuspalveluita myös maakunnan liikelaitoksesta ja näin syntyisi kaksi julkista, keskenään kilpailevaa sote-keskusverkkoa. Tätä ei pidetä mahdollisena, koska kahden päällekkäisen julkisen sote-keskusjärjestelmän ylläpitäminen kävisi ylivoimaiseksi. 


Maakunta tarvitsee myös mahdollisuuden rajata asiakasseteleiden myöntämistä, jos esimerkiksi maakunnan taloudellinen tilanne sitä edellyttää. 

Rakentavasti kriittinen Uusimaa 


Maakuntajohtaja Savolainen huomautti, että Uusimaa on kohdistanut kritiikkinsä vain keskeisimpiin kysymyksiin. Uusimaa on hyväksynyt muun muassa maakuntien rahoitusmallin pääpiirteet ja kiinteistöjen keskitetyn hallinnan sekä antanut tukensa keskitettyjen ICT-ratkaisujen kehittämiselle. 


Käytännön tasolla Uusimaa on toiminut tärkeänä apuna valtakunnallisessa valmistelussa, erityisesti ICT-hankkeiden osalta. Tiedonkulku on varmistettu esimerkiksi siten, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat osallistuneet jo puolentoista vuoden ajan hankkeen budjetti- ja ICT-työryhmien kokouksiin. 


> Maakuntajohtajan tilannekatsaus Uudenmaan maakuntahallitukselle 15.10.2018


Lisätietoja:

Ossi Savolainen
Maakuntajohtaja
ossi.savolainen@uudenmaanliitto.fi
040 589 8415

Markus Sovala
Muutosjohtaja
markus.sovala@uusimaa2019.fi
040 664 6091

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi