Uutiset


7.2.2018

Luottamus on tärkeää, kun valmistellaan uutta maakuntaa

Liito. Kuva Tuula Palaste

Yli sata Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen toimijaa kokoontui Uudenmaan sote- ja maakuntauudistuksen neuvottelukunnan kokoukseen Paasitorniin 6. helmikuuta. Ensimmäinen alustaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg muistutti yhteisestä tavoitteesta synnyttää paremmat palvelut kaikille suomalaisille.

Nerg totesi, että eduskunnassa on jo käsittelyssä suurin osa maakuntauudistuksen perustan muodostavasta lainsäädännöstä. Maakuntalain, sote-järjestämislain, pelastustoimea käsittelevän lain ja maakuntien rahoituslain pohjalta syntyy 18 maakuntaa. Niiden myötä on synnytettävä valtiolle uudenlainen toimintatapa suhteessa itsehallinnollisiin maakuntiin. Pitää löytää tapa, jossa valtio ei ohjaa maakuntia samalla tavalla kuin omia virastojaan, vaan yhteistyö perustuu kumppanuuteen.

– Lainsäädäntötyö jatkuu, tämä ei lopu tähän, totesi Nerg. Useita kiperiä kysymyksiä, jotka eivät ole vielä valmiita ratkaistaviksi kevään lainsäädäntöpaketissa, joudutaan käsittelemään tulevina vuosina. Ne vaativat yhteistä tarkastelua jatkossa.

– Nyt on kyse luottamuksesta, lisäsi Nerg. 

Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen kiitti Nergiä kumppanuusajattelun painottamisesta.

– Kuntien johdossa on kovaa asiantuntemusta. Toivoisin, että sitä käytettäisiin tehokkaammin valtakunnan ja maakunnan suunnittelussa, muistutti Salminen.

Kirkkonummelainen kansanedustaja Anders Adlercreutz huomautti lakipakettien valmistumisajankohdan ja maakuntavaalien välin olevan lyhyt, eikä hyvän hallinnon mukainen. Adlercreutz kysyi, onko kyse eduskuntapuolueiden välisestä epäluottamuksesta suhteessa maakuntauudistuksen tavoitteisiin.

Adlercreutz kysyi myös, onko vaalipiirijako legitiimi. Maakuntavaltuuston enemmistö on isojen kaupunkien edustajia, mikä saattaa vaikuttaa esim. palveluverkkoleikkausten kohdentumiseen.

Nerg ei pitänyt mahdollisena maakuntavaalien siirtämistä eduskuntavaalien yhteyteen keväälle 2019 vaan totesi sen olevan ajallisesti liian kaukana suhteessa päätettäviin asioihin. Päätöksiä jouduttaisiin tekemään hyvin pitkään virkamiesvetoisesti.

Valinnanvapauslainsäädännön taloudelliset vaikutukset ovat paraikaa arviointineuvoston pohdittavina ja ensi viikolla niistä saadaan lausunto. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 8.3.2018.

Valinnanvapauspilotit käynnistyvät Uudellamaalla

Sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö kertoi valinnanvapauspilottien alkamisesta.

– Tällä viikolla lähtevät kirjeet kuntiin, kertoi Aronkytö, ja kehotti kuntia hakemaan mukaan kokeiluihin.

Aronkytö muistutti, että pilotointirahoilla ei pidä tarjota kaksinkertaista määrää palveluja. Näin luotaisiin vain ihmisille virheellisiä käsityksiä palvelujen saatavuudesta maakunnassa. Tärkeää on käyttää resurssi siihen, että suunnitellaan ja testataan yksityisen palvelutarjoajan integroimista muuhun palvelujärjestelmään, painotti Aronkytö. 

Päätöksenteko sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta siirtyy eduskuntaan

Uusimaa 2019 -hankkeen budjettijohtaja Markus Syrjänen esitteli laskelmansa maakunnan talouden näkymistä. Syrjänen muistutti, että palveluja koskeva päätöksenteko muuttuu radikaalisti verrattuna siihen, miten palveluista päätetään kunnissa nyt.

Poliittinen arvokeskustelu oikeasta palvelutasosta ja -laadusta siirtyy kokonaan eduskuntaan ja eduskunta päättää maakuntien palveluihin annettavasta rahoituksesta valtakunnallisesti yhtenäisten tarvekriteerien mukaan. Tässä mielessä maakunta toimii täysin eri tavoin kuin nykyiset kunnat.

– Maakunta elää kädestä suuhun ja joutuu nostamaan asiakasmaksut lakisääteisten kattomaksujen ylimmälle tasolle, ennusti Syrjänen. Suurin tarpeiden ja rahoituksen epäsuhta ajoittuu hänen mukaansa vuosiin 2020–2022.

– Meiltä puuttuu yli 300 miljoonaa euroa heti maakunnan aloittaessa. Valtio ei ole korvaamassa asiakastietojärjestelmien yhteensovittamista, mistä seuraa yli sadan miljoonan euron vaje talousarvioon. Myös valtionosuuksien pohjana oleva väestötilastointi jätättää, joten Uudenmaan kaltainen kasvualue menettää valtavan summan rahoitusta muuttotappioalueiden hyväksi.

>Lue lisää: Markus Syrjäsen esitys maakunnan taloudellisista riskeistä (pdf) 

HUSin hallituksen puheenjohtaja Ulla-Maija Urho kysyi, miten yliopistokeskussairaaloiden tutkimus, kehitys ja opetustoimen kustannukset, noin viisi prosenttia budjetista, on suunniteltu huomioitavan valtion rahoituksessa. Syrjänen totesi, että kuntien maksaman osuuden osalta asia on vielä auki. Summa on vajaa sata miljoonaa euroa.

Uudenmaan maakunnan nimi ja strategia puhuttivat

Kokouksen lopuksi strategiasta vastaava hankejohtaja Markus Pauni esitteli strategiatyön edistymistä. Neuvottelukunta keskusteli tässä yhteydessä muun muassa tulevan maakunnan nimestä. Osassa puheenvuoroja kannatettiin voimakkaasti ehdotusta Helsinki-Uudenmaan metropolimaakunta esimerkiksi Helsingin kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansan toimesta. Osa keskustelijoista puolestaan vastusti nimeä.

Muutoin strategiakeskustelussa nousi esille erityisesti kuntien ja maakunnan välisten yhdyspintojen hallinta sekä valinnanvapausmarkkinoilla toimiminen tulevaisuudessa.

> Lue lisää: Uusimaa-ohjelma apuna strategiatyössä – Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen

> Neuvottelukunnan kokouksen esitykset


Lisätietoja:

Markus Sovala
muutosjohtaja, maakuntauudistus
040 664 6091

Timo Aronkytö
muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus
040 631 5011


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi