Uutiset


20.11.2018

Kamelit haukkuvat, karavaani kulkee – Neuvonantajan havaintoja Uusimaa 2019 -hankkeesta

tarkistuslista

Psykologian tohtori, työelämäprofessori Pekka Sauri sai valmiiksi arvionsa Uusimaa 2019 -hankkeesta. Hän tarkasteli hanketta erityisesti kuntien näkökulmasta sekä kuntajohdon luottamusta hankkeeseen.

Sauri haastatteli 17 henkilöä. Haastatellut ovat kaupunginjohtajia, kaupunkien sote-johtajia, Uusimaa 2019 -hankejohtajia sekä Uudenmaan maakuntajohtaja.

Neljä neuvoa hankkeen johdolle

Sauri laati ehdotuksia Uusimaa 2019 -hankkeen prosessien parantamiseksi. Näkemykset perustuvat haastatteluista saatuun tietoon.

  1. Viestinnässä on syytä siirtyä uuteen vaiheeseen.
  2. Kuntien osallisuutta on vahvistettava.
  3. Kaupungistumiskehitys on otettava selkeämmin mukaan valmisteluun.
  4. Organisaation siiloutuminen estettävä jo valmistelussa.

Suuri osa peruskunnista – erityisesti suuret kaupungit – vastustaa koko uudistusta

Kaupunginjohtajien haastatteluissa toistui, että suuret kaupungit vastustavat sote- ja maakuntauudistusta. Heidän mielestään prosessilta puuttuu omistajuus ja omistajaohjaus, ja sen poliittinen ohjaus on ohutta. Kuntajohtajat korostavat, ettei hankkeella ole kuntien poliittista tukea, ja että kuntien on vaikea sitouttaa omia päättäjiään. 

Kuntajohtajat epäilevät, onko Suomen suurimmassa fuusiossa riittävä osaaminen edustettuna, kun valmistelu ei tukeudu olemassa oleviin rakenteisiin. ”Tuotannontekijät vanhasta organisaatiosta kannattaisi ottaa huomioon”, he kehottavat.

Kuntajohtajat kokoontuvat kolmen viikon välein Uudenmaan liittoon keskustelemaan Uusimaa 2019 -hankkeen valmistelusta. Kuntajohtajat eivät koe kokouksia hyödyllisinä ja kunnat ovat heidän mielestään saaneet liian vähän tietoa hankkeen sisällöstä ja tekemisistä, Sauri kertoi.

Kaupunginjohtajien mielestä hallituksen reformi menee historiallisesti väärään suuntaan ohittaessaan globaalin kaupungistumiskehityksen. Pääkaupunkiseudun erityispiirteet eivät haastateltujen mukaan ole näkyneet hallituksen reformin perusperiaatteissa eivätkä hankkeen valmistelussa.

Kaupungit eivät tarvitse leveämpiä hartioita palvelutuotantoon, mutta haluavat pragmaattisina toimijoina varmistaa, että mikäli reformi toteutuu, se tapahtuu järkevällä tavalla. Kaupunginjohtajat kokevat maakunnan roolin kasvamisen uhkana erityisesti elinkeino- ja työllisyyspalvelujen osalta.

Sosiaalipalvelut ja asiakaslähtöisyys paremmin näkyviin

Haastateltavat moittivat valmistelun hallintolähtöisyyttä ja kokevat, että asiakas on unohdettu. Neuvonantaja Sauri totesi omana havaintonaan, että asiakaslähtöisyys ja sosiaalipalvelujen huomioonottaminen ovat hyvin läsnä valmistelussa, mutta tieto siitä ei ole välittynyt valmistelun ulkopuolelle ja julkisuuteen.

Sauri totesi, että saadakseen tietoja hankkeen valmistelusta on varta vasten mentävä hakemaan tietoa hankkeen nettisivulta. Niiden Sauri totesi olevan asiantuntijoille suunnatut. Sisältö avautuu heikosti niille, jotka eivät ole seuranneet valmistelua.

Uusimaa 2019 -hankkeessa tyytyväisiä kuntien työntekijöitä

Haastatellut hankejohtajat antoivat neuvonantaja Saurin mukaan motivoituneen vaikutelman, huolimatta lyhyistä, ketjutetuista työsopimuksista sekä uudistuksen toistuvasta lykkääntymisestä ja toteutumisen epävarmuudesta.

Työaikansa kahteen eri organisaatioon jakavilla oli rooleihin liittyviä haasteita, mutta toisaalta kaikki kokivat hankkeen antavan mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.  

Kaikki haastatellut hankejohtajat pitivät hankkeessa työskentelyä mielekkäänä ja he kokivat tekevänsä asioita, joista on hyötyä kunnille riippumatta lakien läpimenosta. Tilanteen tekee riskialttiiksi se, etteivät kaupungit koe voivansa antaa avainhenkilöitä hankkeeseen enää kauaa, sillä kaupunkien oma kehittämistyö kärsii.

Pekka Sauri luonnehti tilannetta ”jäätyneeksi konfliktiksi”. Poliittisella tasolla valmistelu kohtaa vastarintaa. Toisaalta valmistelijat, joista suurin osa on kunnista ja kuntayhtymistä, kokevat kollegiaalisen yhteistyön kuntien kanssa rakentavana.

Hankejohtajat ovat valppaina ehkäisemässä toimintojen siiloutumista. He toteavat, että valmisteluorganisaation toimintakulttuurin pitää vastata jo nyt tulevan maakunnan vaatimuksiin, kertoi Sauri.

Lain valmistumiseen ei uskota

Lähes kaikki haastatellut pitivät varmana, ettei laki ehdi valmistua eikä tulla eduskuntakäsittelyyn ennen vaaleja. Toisaalta esitettiin varauksena kysymys: entä jos sittenkin?

Pekka Sauri esitteli loppuraporttinsa Uusimaa 2019 -hankkeen strategiselle johtoryhmälle 16.11.2018.

» Lue raportti (pdf)

Lisätietoja:


Markus Sovala
Muutosjohtaja

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi