Uutiset


22.3.2018

Ihminen on yhteinen – Hyvinvoinnin edistäminen on maakunnan ja kuntien yhteistyötä

Hyte_aluekierros16.3.2018Uudenmaan kunnilla on monipuolisia toimintatapoja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnat vastaavat jatkossakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (hyte), mutta yhteistyö maakunnan kanssa on oltava saumatonta.

Yhteistyön malleista keskusteltiin sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä seminaarissa perjantaina 16. maaliskuuta. Uudenmaan tapahtuma oli viimeinen etappi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierroksella.

Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja hyvinvoinnin edistämisestä ja kehitettiin yhteistyötä eteenpäin työpajoissa. Ihminen on yhteinen, kuten Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen muotoili yhteistyön ytimen.

Kuntien vahva osaaminen esillä

Helsingin kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansan mukaan on hankalaa määritellä, mitkä kaikki toimet lasketaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Yksilöllisyyden kasvu näkyy myös Helsingissä, mikä osaltaan tuo uusia määritelmiä hyvälle elämälle.

Tärkeintä Vesikansan mielestä on kuitenkin se, että hyte on selkeästi jonkin toimialan vastuulla, sillä muutoin se saattaa pudota eri toimialojen väliin. Helsingissä johtamisrakenne ja tiedolla johtaminen ovatkin olleet tärkeitä hyten peruspilareita. Kaupunkilaisten arjessa hyvinvoinnin edistäminen näkyy esimerkiksi ilmaisten kuntosalikäyntien tarjoamisena kotonaan asuville ikäihmisille.

Porvoon kaupunginhallituksen jäsen Anette Karlsson nosti esille miljardiluokan haasteen, ihmisten liikkumattomuuden. Porvoossa liikkumista on edistetty muun muassa liiku-passilla, joka madaltaa kynnystä käyttää liikunta- ja kulttuuripalveluita. Porvoon palveluissa on otettu asukkaat huomioon lapsista vanhuksiin.

Espoon peruspalvelujohtaja Juha Metso tiivisti hyten keskeiseksi kysymykseksi sen, miten kansalaiset saadaan itse kuljettajan paikalle oman hyvinvointinsa edistämisessä.

Mistä tietoa ja kannustimia kunnille?

Kunnissa huolta on herättänyt tiedonsaannin jatkuvuus uudistuksen jälkeen. Kunnat tarvitsevat jatkossakin kuntatasoista tietoa väestön hyvinvoinnista. Ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuutta voi olla vaikeaa näyttää toteen ilman seurantatietoa.

Yksi kuntien usein esitetyistä huolista seminaarissa liittyi kannustimiin. Miksi kunnan kannattaa jatkossa sijoittaa asukkaiden hyvinvointiin, kun sijoituksesta saatava hyöty kulkeutuu sote-palveluita järjestävälle maakunnalle? Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sote- ja maakuntalakipakettiin on kuitenkin kirjattu kannusteita, joita kunnille maksetaan valtionosuuksien kautta.

Hyte suuressa roolissa myös maakunnan tehtävissä

Muutosjohtaja Markus Sovala toi puheenvuorossaan esille, että kaikki hyte-tehtävät eivät ole kuitenkaan kuntien vastuulla. Jo pelkästään se, että Uusimaa säilyttää paikkansa Suomen kasvun veturina vaikuttaa paljon asukkaiden hyvinvointiin.

Maakunnalle tulevista tehtävistä hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ovat työllisyys-, yritys- ja maahanmuuttopalvelut. Jos Uudellamaalla nämä tehtävät tulevat kuntayhtymän hoidettavaksi, maakunta tekee kaikkensa sujuvan yhteistyön puolesta, Sovala painotti.

Sovala esitteli myös tulevan maakunnan strategialuonnosta, jossa maakunnan visioksi on asetettu Euroopan paras alue elää ja toimia.

– Puolella strategian tavoitteista on suora yhteys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, Sovala havainnollisti.

Uudistus on mahdollisuus integroida palveluita

Maakunnalla on suuri onnistumisen mahdollisuus palveluiden integroinnissa. Esimerkiksi vaikeasti työllistyvät tarvitsevat usein myös paljon sosiaalipalveluita. Avain vaikuttavalle toiminnalle ja kustannussäästöille on Sovalan mukaan asiakkaiden segmentoinnissa. 

Päivän antia yhteen vetänyt hankejohtaja Pirjo Marjamäki muistutti, että Uudenmaan väestö on Suomen terveintä ja koulutetuinta, mutta eriarvoistumista kuvaavat mittarit eivät anna tilanteesta yhtä hyvää kuvaa. Polarisoitumista vastaan on siis tehtävä työtä.

Osallisuus on ollut keskeisessä roolissa Uudenmaan valmistelussa. Marjamäen mukaan hyte-seminaari järjestettiin hyvään aikaan, sillä päivän antia voidaan hyödyntää palvelustrategian ja osallisuusohjelman valmistelussa. Uusimaa sai jo kiitosta järjestöjen huomioimisesta, mutta seminaari antoi uusia eväitä myös järjestöyhteistyöhön.


Lisätietoja:

Pirjo Marjamäki, hankejohtaja, sote-osallisuus
040 334 6401


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi