Uutiset


5.2.2019

Digituki-pilotti kartoittaa Uudenmaan toimijaverkostoa

Digituki-pilotin työpaja 31.1.2019

Digituki-pilotissa luodaan vuoden 2019 aikana kokonaiskuva siitä, ketkä tarjoavat Uudenmaan asukkaille tukea digipalvelujen käyttöön ja millaisia verkostoja nämä tahot muodostavat keskenään.

– Aluksi meidän piti selventää sitä, mitä digituella tarkoitetaan. Huomasimme, että Uudellamaalla on paljon toimijoita ja samoista tukipalveluista käytetään monia nimityksiä, kertoo projektipäällikkö Tiina Markkula.

Digituki on opastusta verkkoasiointiin ja siinä käytettävien laitteiden toimintaan. Pilottihankkeessa ei luoda uutta asukkaille suunnattua palvelua, vaan keskitytään tukemaan nykyisiä tukipalvelujen tarjoajia.

Verkosto kuvataan, jotta toimijat löytäisivät paremmin toisensa. Digituen tarjoajia voi olla julkisen sektorin lisäksi esimerkiksi järjestöissä ja yrityksissä. Aina nämä tahot eivät tiedä toisistaan riittävästi. Siksi verkoston vahvistaminen ja näkyväksi tekeminen lisää yhteistyötä ja myös toiminnan vaikuttavuutta resurssien tehokkaamman käytön kautta.

Käytännössä verkoston kuvausta tehdään kevään aikana työpajoissa, joihin on kutsuttu tukea tarjoavia uusmaalaisia toimijoita. Tammikuun lopulla järjestetyn ensimmäisen työpajan teemana oli nuoret. Heidän parissaan työskentelevät tahot saivat kertoa pilotille ja toisilleen omasta toiminnastaan ja yhteistyökumppaneistaan.

Digituki-työpaja 31.1.2019

Kevään työpajoissa kuva verkostosta laajenee muiden kohderyhmien osalta. Lopputuloksena on sähköisellä työkalulla tehty visualisointi, jota myös muut organisaatiot voivat käyttää omassa työssään.

Digituki-pilotti jatkuu vuoden 2019 loppuun asti. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä toimintamalleja. Maakuntauudistuksen toteutuessa digituen alueellista koordinointia on suunniteltu uuden maakunnan vastuulle.

Nuoretkin hyötyvät digituesta

Ensimmäisessä työpajassa keskusteltiin nuorten tarpeista digituelle. Lapset ja nuoret voivat kasvaa digimaailman ympäröiminä, mutta se ei vielä takaa, että esimerkiksi sähköinen asiointi sujuisi heiltä helposti.

Tuen tarve korostuu usein täysi-ikäisyyden kynnyksellä, kun nuori saa ottaa enemmän vastuuta esimerkiksi omasta terveydenhoidostaan ja pankkiasioinnista. Opiskelupaikan hakeminen tai vaikkapa Kelan kanssa asioiminen voi olla niin ikään haasteellista, jos viranomaisten järjestelmät eivät ole tuttuja.

Työpajassa keskustelua herätti se, miten tuen tarjoajat voivat tavoittaa nuoret parhaiten. Sosiaalisen median kanavat ovat nuorille luontevia, joten myös tuen pitäisi löytyä niiden kautta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella esimerkiksi kirjastoautot voisivat olla liikkuvia tukipisteitä. Vertaistukea pidettiin nuorten kannalta tärkeänä, sillä se madaltaa kysymisen kynnystä.

Ota yhteyttä!

Tiina Markkula
Projektipäällikkö, digituen pilotti
tiina.markkula@uusimaa2019.fi
040 640 2076

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi