Uutiset


20.6.2018

Asukaskysely kertoo: Tyytyväisyys ruotsinkielisiin palveluihin vaihtelee Uudellamaalla

Porvoo keväällä

Uudistushankkeen toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta Uudellamaalla. Yli 80 prosenttia asukaskyselyyn vastanneista piti tärkeänä, että he voivat asioida ruotsinkielisen henkilökunnan kanssa.

Keskimäärin hieman yli puolet vastanneista on saanut hoitohenkilökunnalta palvelua ruotsiksi, mutta erot Uudenmaan kuntien välillä ovat suuria: Raaseporissa osuus oli 88 prosenttia, mutta toisessa ääripäässä olevassa Espoossa 26,5 prosenttia. 

Ruotsinkieliset uusmaalaiset ovat kuitenkin tietoisia oikeuksistaan. 97 prosenttia tiedosti, että heillä on lain mukainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin omalla äidinkielellään.

Inkoossa, Sipoossa ja Raaseporissa tyytyväisimmät asukkaat

Pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien asukkaat antoivat ruotsinkielisille palveluille alhaisemman arvosanan kuin asukkaat läntisellä ja itäisellä Uudellamaalla. Asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 3, kun tutkimuksessa käytetty asteikko oli 1–5.

Tyytyväisimpiä ruotsinkielisiin palveluihin ollaan Inkoossa, Sipoossa ja Raaseporissa. Eniten kritiikkiä ruotsinkielisistä palveluista annettiin suomenkielisissä kunnissa ja niissä kunnissa, joissa ruotsinkielisten asukkaiden prosenttiosuus on pieni.

Toisaalta ruotsinkielisiin palveluihin ollaan myös varsin tyytymättömiä kunnissa, joissa on paljon ruotsinkielisiä asukkaita, kuten Espoossa ja Kirkkonummella. Espoossa moni ruotsinkielinen asukas ilmoitti, että puhelinajanvarauksen kautta jätetyt soittopyynnöt toteutetaan usein suomeksi.

Helsingissä ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut on keskitetty tiettyihin palvelupisteisiin. 55 prosenttia kyselyyn vastanneista helsinkiläisistä ovat käyttäneet näitä palveluita. Asiakastyytyväisyydestä saatu arvosana on 3,8, mikä on Uudenmaan ruotsinkielisten palvelujen keskiarvoa korkeampi. Ruotsinkielisiä palvelupisteitä hyödyntävät erityisesti iäkkäämmät asiakkaat.

Asukkailta vinkkejä ja ehdotuksia palveluiden kehittämiseksi

Kyselyssä vastaajilta pyydettiin ideoita palveluiden kehittämiseksi. Monessa vastauksessa korostui tarve kielitaitoisen henkilökunnan palkkaamiseen.

Toiset taas ehdottivat kielikyltin käyttöä ja kielilisän maksamista ruotsin kielen taitoiselle hoitohenkilökunnalle. Ehdotettiin myös, että hoitoalalle voisi kouluttaa enemmän ruotsia puhuvaa henkilökuntaa. Lisäksi Helsingin kaupungin kaltaisia keskitettyjä palvelupisteitä tulisi toteuttaa laajemmin.

Moni vastaaja painotti toimivia ruotsinkielisiä puhelinpalveluita ja sähköisiä palvelukokonaisuuksia, kuten nettilääkäripalveluita.

Kyselyyn vastasi yli 1 800 uusmaalaista

Asukaskyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 1 813 henkilöltä. Vastauksia saatiin kaikista Uudenmaan kunnista, lukuun ottamatta Askolaa, Myrskylää ja Pukkilaa.

Kyselytutkimus toteutettiin sähköisesti toukokuussa 2018. Sen lisäksi tehtiin 20 puhelinhaastattelua sekä 16–17-vuotiaiden että 85 vuotta täyttäneiden asukkaiden kanssa. 

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat yli 16-vuotiaat Uudenmaan 26 kunnan ruotsinkieliset asukkaat. Naiset osallistuivat miehiä aktiivisemmin, sillä noin 72 prosenttia vastaajista oli naisia.

Tutustu tuloksiin tarkemmin

Selvityksen raportti on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi:

> Selvitys ruotsinkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista (pdf)

> Utredning om de svenskspråkiga social- och hälsovårdstjänsterna (pdf)

(Infografiikka aukeaa suuremmaksi klikkaamalla)

Ruotsinkieliset palvelut

Lisätietoja:

Christina Gestrin, ruotsinkielisten palveluiden selvityshenkilö
040 185 1604

Säde Pitkänen, ruotsinkielisten palveluiden selvityshenkilö


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi