Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!



10.1.2018

BLOGI | Maakunta on asukkaidensa asialla

Teppo Heikkilä

Rautatientori. Kuva Tuula Palaste

Sote-uudistus on julkisen keskustelun perusteella aiheuttanut paljon huolta. Huolta on herättänyt erityisesti se, kuka jatkossa vastaa palvelujen saatavuudesta, riittävyydestä, oikeellisuudesta ja laadusta. Vaikka huoli on ymmärrettävä, eikä uudistukseen liittyviä riskejä pidä vähätellä, maakuntavalmistelijan näkökulmasta huoli on kuitenkin monelta osin ylimitoitettu.

Sote-uudistukseen liittyvässä keskustelussa tuntuu usein unohtuvan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisoinnin ja valinnanvapauden lisäämisen lisäksi uudistuksessa on tarkoitus luoda myös kokonaan uusi toimija, palveluiden järjestäjä, maakunta. Maakuntajärjestäjän ensisijaisena tehtävänä on huolehtia maakunnan asukkaiden tarpeista ja oikeuksista. Maakunta toimii siis asukkaidensa edunvalvojana.

Palvelujen järjestäjänä maakunta pitää jatkossa huolen siitä, että julkisen rahoituksen piiriin tulevat palvelujen tuottajat eivät toimi aivan kuten haluavat.  Maakunta asettaa palveluntuottajille sekä toiminnallisia, laadullisia että taloudellisia ehtoja, riippumatta siitä, ovatko ne julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin omistamia. Maakunta seuraa ja valvoo asettamiensa ehtojen toteutumista ja tarvittaessa myös puuttuu palveluntuottajien toimintaan. Palveluntuottajilla on mahdollisuus tarjota palveluita haluamallaan tavalla, mutta vain niille asetettujen raamien sisällä.

Vastuu kokonaisuudesta tulee selkeämmäksi

Uudistus on selkeä parannus nykytilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta ei ole vastannut käytännössä kukaan. Nyt sote-palveluista järjestämisvastuussa olevat kunnat ovat vastanneet esimerkiksi erilaisten ostopalvelujen tuottajien ohjauksesta ja valvonnasta kukin kykyjensä ja resurssiensa mukaan ja toisaalta siirtäneet vastuun erikoissairaanhoidosta sairaanhoitopiirille ilman todellista mahdollisuutta ohjata sen toimintaa.

Jatkossa maakunnalla on vastuu palvelujen yhteensovittamisesta, palveluketjujen määrittelemisestä, palveluverkon riittävästä kattavuudesta ja palveluihin käytettävien resurssien riittävyydestä. Toisin sanoen koko maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Maakunta määrittelee palvelulupauksen ja strategiset tavoitteet sekä ohjaa ja valvoo palveluntuottajien toimintaa esimerkiksi sopimusohjauksen ja palveluntuottajien valvonnan avulla. Samalla resursseja voidaan ohjata sinne, missä niitä todellisuudessa eniten tarvitaan.

Vaikka valinnanvapaudesta on puhuttu paljon, on hyvä huomata, että läheskään kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät tule olemaan valinnanvapauden piirissä. Esimerkiksi suurin osa nykyisistä erikoissairaanhoidon palveluista ja kaikki sosiaalietuuksiin liittyvät päätökset tullaan jatkossa tekemään maakunnan omassa liikelaitoksessa. Liikelaitoskaan ei kuitenkaan toimi itsenäisesti, vaan maakuntajärjestäjän ohjauksessa ja valvonnassa. Myös tältä osin maakuntajärjestäjä huolehtii, että palvelukokonaisuus on toimiva ja palvelu on maakunnan asukkaan kannalta parasta mahdollista.


Teppo HeikkiläTeppo Heikkilä
Hankejohtaja, sote-viranomaistoiminta
@tephei


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi