Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!



6.2.2019

BLOGI | Yhteisen työn äärellä – yhdyspinnoilla sovitetaan palvelut ja toimintatavat asiakkaan parhaaksi

Helena Nyman-Jokinen & Taru Syrjänen

Ihmiset palapelin palat kädessä. Kuva Mostphotos.Helsingin Sanomien köyhyyskyselyn (HS 8.1.2019) jälkimainingeissa todettiin monen asiantuntijan voimin, että suomalainen hyvinvointijärjestelmä toimii hyvin niin kauan kuin ihmisellä on yksi ongelma, kuten vaikkapa sairaus tai työttömyys. Sitten kun tulee useampi ongelma samanaikaisesti tai peräkkäin, järjestelmä alkaa heittelehtimään. Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei olla osattu luoda kokonaisvaltaisia palveluketjuja, jotka kannustaisivat eri palveluntuottajia ja toimijoita tunnistamaan asiakkaan toimintakykyä tai hyvinvointia parantavia toimenpiteitä. Usein jää varmistamatta onko asiakas aidosti oikean, tarpeensa mukaisen palvelun piirissä tai saiko asiakas asiansa ratkaistua siellä mihin hänet lähetettiin tai ohjattiin. Kysymys on siis siitä, miten eri toimijat ja palveluntuottajat tunnistavat asiakkaansa tilanteen kokonaisuuden ja oman roolinsa osana tätä kokonaisuutta ja tietysti siitä, miten yhteistyöstä ja vastuunjaosta sovitaan yhdessä

Asiakkaan paras edellyttää meiltä siis aikaisempaa enemmän yhteisiä palveluketjuja, näiden kokonaisuuksien osien parempaa tuntemista sekä palveluketjussa toimivien eri palveluntuottajien vuoropuhelua, aitoa kumppanuutta ja osaamisen jakamista. Asiakkaan parasta tavoiteltaessa fokuksen pitäisi ulottua tulevaisuudessa myös yhteistyössä tapahtuvaan hiljaisten signaalien tunnistamiseen ja tulevan ennakointiin. 

Lähdettiinkin rohkeasti tarkastelemaan ikäryhmittäin toiminnallisia kokonaisuuksia ja niistä muodostuvia yhdyspintoja.


Vuoden vaihteeseen päättynyt Lasten ja perheiden muutosohjelma tunnisti myös erilaisia haasteita tuottaa yhteensovitettuja palveluja lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden kesken. Yhteisesti ja laajasti jaettu kokemus on ollut, että palvelut ovat hajanaisia ja toimijat työskentelevät usein toisistaan tietämättä. Lape-hankkeessa lähdettiinkin rohkeasti tarkastelemaan ikäryhmittäin toiminnallisia kokonaisuuksia ja niistä muodostuvia yhdyspintoja. Hankkeen lopputuotoksena on nyt saatu luotua paljon hyviä käytäntöjä eri palvelujen kokonaisuuksista, joissa eri toimijoiden ja organisaatioiden yhteinen työ rakentuu asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi yhteisen suunnittelun ja johtamisen tukemana.

Hyvänä esimerkkinä tästä toimii perhekeskustoimintamalli Uudellamaalla, jossa luotiin yhdessä sovituilla pelisäännöillä toimiva verkosto mm. sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluista vastaamaan kynnyksettömästi kunkin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin kussakin elämäntilanteessa. Myös varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä vahvistettiin yhdenmukaistamalla laadukkaita opiskelijahuollon toimintatapoja. Hankkeen avulla saavutettiin käytännön esimerkkejä yhteensovitetuista monitoimijaisista palveluketjuista, jossa yhteistyön rakenteet ja toimintakulttuuri on kehitetty yhteisten tavoitteiden pohjalta. 

Yhteistyörakenteita ja yhteisiä sopimuksia tarvitaan, jotta hyvinvointia ja terveyttä edistäviä, lapsi- ja perhelähtöisiä palveluja saadaan kehitettyä lähellä lasten, nuorten ja perheiden elinpiiriä. Uusimaa 2019 -hanke haluaa olla mukana kehittämässä näitä rakenteita, joista konkreettinen esimerkki on Uudenmaan kuntien sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakunnan sote-valmistelun Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi -jatkoseminaari 31.1.2019. Seminaarin tavoitteena on valmistella laajassa yhteistyössä kuntien vastuulla olevien sivistystoimen ja maakuntien vastuulle siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille selkeä yhteinen tavoite ja tiekartta sinne pääsemiseen.


Vain yhdessä tekemällä saavutamme tavoitteet.


Maakunnan toiminnan kehittämisen lähtökohtana yhdyspinnalla tekemisen ja kehittämisen keskiössä ovat lasten ja perheiden lisäksi työikäisten ja ikääntyneiden palvelukokonaisuudet. Esimerkkeinä mainittakoon asumista tukevat palvelut, nuorten ja aikuisten työllisyyspalvelut, toiminta- ja työkykyä tukevat palvelut sekä ikäihmisten turvallista elämää tukevat palvelut. Palveluja tulee kehittää, tuottaa ja johtaa yhteisesti sovituissa rakenteissa ja yhteisten tavoitteiden mukaan. Yhdessä toteutettu arviointi ja seuranta edistävät myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden kulttuuria, mikä on edellytys yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle ja yhteisen työn onnistumiselle. 

Maakunnan asukkaiden tarpeisiin vastaamisen näkökulmasta yhdyspinnan rakenteissa onnistuminen ja yhteistyön virittäminen uudelle tasolle on kriittisen tärkeää. Tämän tavoitteen eteen me Uusimaa 2019 -hankkeessa teemme tiivistä yhteistyötä kumppaneidemme kanssa. Tahtotilamme on, että saamme jo ennen maakunnan toiminnan käynnistymistä luotua yhdyspinnoille uudenlaista yhteistyötä ja -toimintaa. Tämän vuoksi yhdyspinnan rakentamiseen osallistetaan mahdollisimman laaja ja eri toimijoita edustava ammattilaisten joukko. Asiakkaita emme tässäkään työssä unohda. Vain yhdessä tekemällä saavutamme tavoitteet asiakkaan asemoitumisesta tekemisen keskiöön, kokonaisvaltaisista palveluketjuista sekä asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistymisestä. 

Yhdyspinnat Uudenmaan maakunnassa
(Klikkaa kuva suuremmaksi.)

Ota yhteyttä!

Helena Nyman-Jokinen
Projektipäällikkö, sote-palvelutuotannon valvonta ja sote-palveluintegraatio
040 833 5369
helena.nyman-jokinen@uusimaa2019.fi

Taru Syrjänen

Projektipäällikkö, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
050 547 6299
taru.syrjanen@uusimaa2019.fi

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi