Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!



16.8.2018

BLOGI | Uudestamaasta tehdään järjestöystävällinen maakunta

Pirjo Marjamäki

Frisbeegolfin pelaamista

Uusmaalaisena asukkaana ja sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaana haluaisin, että minulla olisi mahdollisuus valita myös järjestöjen tuottamia palveluja. Samoin haluaisin, että minulle tarjottaisiin järjestöjen toimintaa täydentämään virkavastuulla tuotettuja palveluja.

Esimerkiksi pienten lasten äitinä käyttäisin neuvolapalveluja sekä voisin käydä järjestöjen ylläpitämissä perhekahviloissa ja vertaistukea tarjoavissa ryhmissä. Hyötyisin myös terveyttä ylläpitävästä tai kuntouttavasta järjestötoiminnasta. Kokemukseni voisin kirjata Omakannan yhteyteen ”omatietovarantoon”, jotta lääkärini ja sosiaalityöntekijäni voisivat huolehtia palveluketjun toimivuudesta.

Tällaista esittää myös selvityshenkilö Tuija Brax raportissaan, joka käsittelee järjestöjen roolia sote- ja maakuntauudistuksessa. Brax myös muistuttaa, että lakiesitykset velvoittavat maakunnat ja kunnat tekemään yhteistyötä sekä keskenään että alueen yritysten ja järjestöjen kanssa.  

Järjestöistä itsestään riippuu paljon se, miten aktiivisesti ne pyrkivät markkinoille palveluntuottajiksi, mutta maakunnan valmistelu voi olla siinä tukena. On maakunnan etu, että järjestöt jatkavat palveluja täydentävää yleishyödyllistä toimintaansa myös uudistuksen jälkeen.

Maakunta on mahdollistaja

Maakunta voi järjestäjänä omilla päätöksillään vaikuttaa siihen, miten maakunnan liikelaitos hyödyntää järjestöjen toimintaa. Sama koskee pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Maakunta päättää esimerkiksi laatukriteereistä ja kapitaatiomallista. Maakunta voi myös edellyttää palveluntuottajien yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Valmistelussa voimme tarjota foorumeita yhteistyölle valinnanvapauskokeiluissa tai ottaa järjestöt mukaan yrittäjäfoorumiin. Jo nyt Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilussa etsitään malleja siihen, miten järjestöt voisivat olla vahvemmin mukana palveluntuottajina. Sote-palvelustrategiaa on työstetty yhdessä järjestöjen kanssa ja pohdittu tapoja liittää järjestöjen yleishyödyllinen toiminta palveluketjuihin.

Maakunnalla on mahdollisuus hyödyntää järjestöjen osaamista myös uusien toimintamallien kehittämisessä ja tutkimuksessa. Palvelustrategiassa voidaan määritellä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien ratkaisujen kehittämiseksi.

Avainasemassa olisivat järjestöjen ja sote-palveluntuottajien yhteistyöverkostot, joissa vaihdettaisiin tietoja ja kehitettäisiin yhteisiä menettelytapoja. Verkostot olisivat myös maakunnan tapa saada tietoa järjestöjen toiminnasta. Kuten Brax toteaa raportissaan: ”on välttämätöntä, että maakunnan johdolla on mahdollisuudet nähdä palveluiden ja järjestölähtöisten toimintojen kokonaiskuva ja johtaa yhteistyötä näiden rajapinnassa”.

Uudellamaalla järjestöjä on integroitu maakunnan valmisteluun yhdessä Kumaja-verkoston kanssa. Kumaja yhdistää järjestöjä sekä toisiinsa että maakunnan ja kuntien toimintaan. Tulevan syksyn aikana valmistelua vahvistetaan nimeämällä järjestöyhteistyötä koordinoiva ryhmä. Sen jäsenet nimetään hakumenettelyn avulla yhteistyössä Kumajan kanssa.

Sote-uudistus muuttaa toimintaympäristöä – Järjestöjen rahoitus tärkeä kysymys

Sote-uudistus muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä radikaalilla tavalla. Vaikka maakunta voikin omilla toimillaan edistää järjestöjen roolia osana palvelujärjestelmää, myös selkeyttävää lainsäädäntöä tarvitaan.

Brax tuo raportissaan esiin sen, että maakunta määrittää omilla päätöksillään rajapintaa markkinaehtoisten palvelujen ja yleishyödyllisten järjestölähtöisten toimintojen välille. Tätäkin tehtävää ajatellen maakunnan täytyy tuntea alueella vaikuttavat järjestölähtöiset toiminnot ja erityisesti palvelutuotannon rajapinnassa olevat toiminnot.

Paljon esillä ollut asia on järjestöavustukset. Nykyisin järjestöjä rahoittavat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ja vaihtelevin määrin kunnat. Kun Uudenmaan osallisuusohjelmaa käsiteltiin keväällä eri päätöksentekoelimissä, kunnat nostivat esiin huolensa siitä, kuka vastaa jatkossa järjestöjen toiminta-avustuksista.

Luonteva työnjako maakunnan ja kunnan välillä voisi olla se, että kunnat avustaisivat hyvinvoinnin edistämiseen, kuten liikuntaan ja kulttuuriin, suuntautuneita järjestöjä. Maakunta rahoittaisi puolestaan sote-palveluja tukevaa, ehkäisevää ja kuntouttavaa toimintaa maakunnan palvelustrategian mukaisesti.

Syksyn aikana saamme tietoa siitä, paljonko ja missä muodossa kunnat rahoittavat järjestöjä nykyisin ja miten ne ovat linjanneet tulevaisuutta.

Yhteistä tietopohjaa tarvitaan, jotta maakunta voi johtaa strategisella tasolla kokonaisuutta, joka koostuu yli 1 600 uusmaalaisen järjestön palveluista sekä kuntien ja kuntayhtymien toiminnasta. On tiedettävä ja sovittava avustuksista, mutta myös osallisuusrakenteista ja tilojen käytön kaltaisista käytännön asioista.


Pirjo Marjamäki, kuvaaja Kosti KeistinenPirjo Marjamäki
Hankejohtaja, konserni
@PirjoMar


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja