Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!



27.11.2018

BLOGI | Uudellamaalla asiakkaan tarve määrittää palvelun

Helena Nyman-Jokinen & Saila Nummikoski

tiimi, kuva pixabaySosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yksi merkittävimmistä suunnitelluista muutoksista on palvelujen järjestäjän ja tuottajan erottaminen. Muutoksella tavoitellaan parempaa palvelutuotannon ja palveluntuottajien ohjausta monituottajamaailmassa, jossa palveluja tuottavat julkisten toimijoiden lisäksi yksityiset yritykset ja järjestöt.  

Maakunta hakee asiakaskeskeisyyttä, vaikuttavuutta ja tehokkuutta yhteensovittamalla oikea-aikaisia hoitoja ja palveluja palveluketjuiksi  

Sote-palvelujen järjestäjän keskeisimpiä tavoitteita on ohjata palveluntuottajia toimimaan siten, että niiden palvelut muodostavat asiakkaan tarpeen mukaisen saumattoman, oikea-aikaisen ja ehjän kokonaisuuden eli palveluketjun. Järjestäjän näkökulmasta palveluketju on kokonaisvaltainen tapa ohjata erilaisia asiakkaan hoito- ja palveluprosesseja yli sektori-, organisaatio- ja ammattirajojen. Palveluketjuohjausta täydentävät yhteistyörakenteet ja -sopimukset, jotta asiakkaan tarvitsemat palveluketjut tulevat tarkoituksenmukaisella tavalla sovitettua yhteen myös maakuntalaista lähellä olevien kuntien, järjestöjen ja muiden tarvittavien palvelujen kanssa. 

Järjestäjä määrittää palveluketjut, jotka sitovat tuottajia. Ketjuilla varmistetaan asiakkaan tarpeenmukainen, palveluntuottajia yhteiseen tavoitteeseen sitova palvelu ja hoito. Uudellamaalla palveluketjujen määrittämistyötä tehdään parhaillaan ja sen perusteella on luotu ketjujen muodostamisen periaatteet ja tavoitteet palvelutuotannon ohjaukselle. Palveluketjujen tarkempaa työstämistä tullaan jatkamaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden ja palveluntuottajien kesken.  

Miksi palveluntuottajia pitää ohjata kohti yhteensovitettuja palveluketjuja?  

Olemme tällä hetkellä tilanteessa, joka ei tue palveluintegraation eli asiakkaan tarpeen mukaan yhteensovitettujen palveluketjujen toteutumista käytännössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat pyrkivät yhteistyöhön, mutta siiloutunut ja pirstaloitunut palvelurakenne ei tue riittävästi mahdollisuuksia työskennellä yhdessä asiakkaan tarpeita vastaavien palvelujen kokoamiseksi. Käytännössä tämä tilanne konkretisoituu usein juuri niiden asiakkaiden kohdalla, jotka hyötyisivät eniten eri organisaatioiden ja ammattikuntien osaamisen yhdistämisestä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla on erilainen koulutus- ja toimintakulttuuritausta, molemminpuolinen vahvuuksien tunnistaminen ja toinen toisiltamme oppiminen mahdollistavat parhaiten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle asetetun päätavoitteen eli aidosti asiakaslähtöiset ja sujuvat palvelut.  

Asiakkaalle ja asukkaalle palveluihin hakeutuminen sekä palvelujen saanti ja niiden välillä liikkuminen näyttäytyy toisinaan liian monimutkaisena ja epäselvänä verkostona. Nykyjärjestelmässä siirtymät ja epäselvyydet eri palvelujen välillä saattavat aiheuttaa asiakkaan palveluketjuun turhia viiveitä tai päällekkäistä toimintaa ja pahimmillaan jopa putoamista palvelujen ja organisaatioiden välissä oleviin aukkoihin.  

Maakunnallisena tavoitteena on se, että perustason palveluja yhteensovittamalla voidaan sujuvoittaa palveluihin pääsemistä ja ehkäistään ongelmien syntymistä aikaisemmin, ennen kuin raskaammille palveluille on tarvetta. Palveluketjujen suunnittelun periaatteita Uudellamaalla ovat olleet:  
  • Palveluketjut sisältävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä tarvittaessa tärkeitä yhteistyöpalveluja (esim. kuntien ja järjestöjen palveluja). 
  • Palveluketjut sisältävät myös eri tason palveluja (esim. perus- ja erityistason palveluja). 
  • Palveluketjuilla pyritään ohjaamaan palvelurakennetta kevyempään ja asiakaslähtöisempään suuntaan. 
  • Asiakkaan palvelutarve tunnistetaan jokaisessa palvelussa ja pyritään ohjaamaan asiakas ennakoivasti ja ennaltaehkäisevästi oikeaan palveluun. 

Integraation toteutuminen on keino keventää palvelurakennetta ennaltaehkäisevään suuntaan ja siten parantaa palvelujen kokonaisvaikuttavuutta 

Palveluketjut ovat myös väline palvelustrategian konkretisointiin, palvelutuotannon ohjaukseen, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden seurantaan sekä valvontaan. Uudenmaan maakunnan tavoitetilassa (visio 2025) tieto palveluketjujen toimivuudesta kerätään asiakastietojärjestelmistä automaattisesti, ja järjestäjän käytössä oleva tietojärjestelmä hälyttää, mikäli palveluketjuissa havaitaan puute. 

Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä on jo kehitetty hyviä käytäntöjä varmistamaan sujuvat ja saumattomat palveluketjut. Hyvänä esimerkkinä toimii Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella liikkuva lastenpsykiatrinen toimintamalli, joka jalkautuu kouluihin ja lasten elinpiiriin yhdessä sosiaalihuollon peruspalvelujen kanssa, jolloin tarvittaessa ohjaus terveydenhuollosta sosiaalihuoltoon sekä peruspalveluista erityispalveluihin toteutuu ilman ongelmia. Toimintamallin on vaikuttavuuden osalta todettu vähentävän mm. erikoissairaanhoidon tarvetta.  

Tulevassa mallissa palveluntuottajina toimivat sekä julkinen, yksityinen että kolmas sektori. Hallinnollinen ja budjetaarinen yhdistäminen on mahdollista vain julkisissa palveluissa, joten maakunnalla on oltava ohjausvoimaa palvelujen integraation vahvistamiseksi. Lisäksi maakunnan ohjauksen välineinä toimivat tulevaisuudessa erilaiset kannustimet ja sanktiot, jotka ovat osa maakunnan määrittelemiä ja tuottajia sitovia palveluketjuja. 


Helena Nyman-Jokinen

Projektipäällikkö, sote-palvelutuotannon valvonta
helena.nyman-jokinen@uusimaa2019.fi

Saila Nummikoski

Hankejohtaja, palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi