Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!



11.12.2018

BLOGI | Sote-uudistuksessa tavoitellaan parempaa johtamista ja työhyvinvointia

Timo Aronkytö

Timo Aronkytö. Kuva Anni Levonen

Oletko törmännyt joskus huonoon johtamiseen? Kenties vaihtanut työpaikkaa sen vuoksi? Oletko joskus ajatellut, että organisaatiosi johto ei kuuntele, aika menee turhaan raportointiin ja oheistoimintaan, tehdään vääriä asioita vanhoin menetelmin, eikä uusien menetelmien käyttöönotossa kysytä työntekijöiltä mitään? Tuttua liian monelle.

Palveluammateissa työhyvinvointi on erityisen tärkeää, jotta jaksaa kohdata asiakkaat lämpimästi ja rakentavassa vuorovaikutuksessa. Palvelun vaikuttavuus ja tuottavuus riippuvat täysin siitä, kuinka motivoitunutta henkilöstö on tekemään ja kehittämään työtään.

Siksi maakunnan täytyy ottaa käyttöön uusia tapoja johtaa ja edistää työhyvinvointia.

Toimintaa johdetaan uudella tavalla

Maakunnassa palvelujen ohjaus ja palvelujen tuottaminen erotetaan. Ohjaaminen tarkoittaa muun muassa sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden määrittelyä. Ohjauksesta vastaa järjestäjä, jota johdetaan poliittisesti.

Sote-palvelujen tuottaja, liikelaitos, saa varsin vapaat kädet valita, miten se nämä sille asetetut tavoitteet toteuttaa. Tämä mahdollistaa liikelaitoksessa uudenlaisen työn organisoinnin, johtamisen ja esimiestyön kehittämisen.

Maakunnassa kaikkia sote-palveluja johdetaan kokonaisuutena. Palveluihin kohdistuvaan kysyntään pystytään vastaamaan oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Työntekijä tai tiimi ei jää enää yksin kasvavan asiakaspaineen ja jonojen kanssa. Määräänsä enempää ei voi tehdä. Maakunnassa järjestäjän tehtävänä on vastata siitä että sote-liikelaitos, yksiköt ja tiimit saavat sellaisen “tilauksen” josta selviää, kun tekee työn hyvin. Järjestelmästä tulee läpinäkyvämpi ja johdonmukaisempi. 

Maakunta pitää huolta työntekijöistään

Suurin osa uusmaalaisista sote-ammattilaisista jää jatkossa maakunnan liikelaitoksen palvelukseen, eli julkisen sektorin työntekijöiksi. Jotkin osat liikelaitoksesta toimivat kilpailluilla markkinoilla, joten myös niihin kohdistuu uudenlaisia, positiivisia paineita ja mahdollisuuksia.

Mikäli maakunta päättäisi yhtiöittää sote-keskukset (nykyiset kuntien terveyskeskukset ja sosiaalineuvonnan), maakunnalla olisi entistäkin suurempi syy pitää työntekijöistään huolta. Sotekeskuksen elinehto on, että asukkaat valitsevat sen, eivätkä siirry yksityisen palveluntuottajan asiakkaaksi.

Ihmiset valitsevat palvelunsa sen sijainnin, saatavuuden ja palvelukokemuksen perusteella. Näistä kaikista on siis pidettävä huolta. Sote-keskusyhtiö joutuukin osana henkilöstöjohtamistaan kehittämään sellaisia kannustejärjestelmiä, joita julkisella sektorilla ei vielä ole, sekä mahdollistamaan tiimien itseohjautuvuuden, suuremmat vallan päättää oman työnsä sisällöstä ja hylkäämään vanhentuneita, jäykkiä toimintatapoja.

Osaaminen, sen kehittäminen, johtaminen ja palkitseminen tulevat korostumaan, kun julkinen palvelu joutuu kilpailutilanteeseen. Joidenkin mielestä tämä on uhka, minun mielestäni mahdollisuus sekä asiakkaille että työntekijöille.

Kun asiakas valitsee, ei ole varaa toimia huonosti

Kunnilla on sosiaali- ja terveyskeskustyön monopoli. Niiden ei ole tähän mennessä tarvinnut pelätä asiakaskatoa. Myös työntekijöillä on ollut vähän valinnan mahdollisuuksia, joten työpaikkaan on jääty, vaikka työskentelyolosuhteissa ei kaikki olisikaan ollut kunnossa.

Koska tulevaisuudessa toimitaan kilpailuilla markkinoilla, on työskentelytiloista ja toimintatavoista pakko saada mahdollisimman hyvät työn tekemistä ja työssäjaksamista ajatellen. Parhaat asiantuntijat – siis työntekijät ja asiakkaat – on otettava mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa.

Ylipäätään kaiken toiminnan organisoinnin tulisi olla ketterää ja noudattaa läheisyysperiaatetta. Ongelmat, ristiriidat ja toimimattomuudet on parasta voida selvittää ja ratkaista mahdollisimman lähellä työyhteisöä ja tiimiä. Tähän pitää olla valta ja kannusteet.

Sote-uudistus on hyväksi asukkaille ja henkilöstölle

Sote-uudistusta tehdään, jotta asukkaille voidaan turvata yhdenvertaiset, hyvät ja riittävät palvelut 2020-luvulla. Monissa Uudenmaan kunnissa ja kaupungeissa terveyskeskusten jonot ovat kohtuuttoman pitkät. 

Perusterveydenhuollon kykenemättömyys vastata ihmisten tarpeisiin aiheuttaa asiakasvirran valumista erikoissairaanhoitoon, joka on paljon kalliimpaa. Tämä on kuntien itseaiheuttama turha kustannus, joka huonontaa ihmisten elämää. Lisäksi se asettaa työterveyshuollon käyttäjät ja terveysvakuutusten ottajat parempaan asemaan verrattuna muihin asukkaisiin.

Sosiaalitoimessa törmätään uusiin, ilkeisiin ongelmiin. Palvelutarpeet molemmilla sektoreilla kasvavat. Hoidot ja koko ympäröivä maailma kehittyvät ja monimutkaistuvat.

Leikkuri uhkaa?

Menoleikkaukset uhkaavat sitä ikävämpinä, mitä vähemmän kyetään tekemään muutoksia. Paraikaa Uudenmaan harteille sovitellaan miljardin euron menoleikkaustavoitetta osana kolmen miljardin kansallista tavoitetta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Minä arvioin, että sen suuruusluokan leikkaukset tulisivat olemaan vaikeita toteuttaa. Väitän, että valtio joutuu huolehtimaan maakunnan rahoituksen riittävyydestä, jotta kansalaisten lakisääteiset perusoikeudet voidaan turvata. 

Menojen kasvua voidaan kuitenkin hillitä, kun uudistetaan järjestelmä, onnistutaan ehkäisevässä työssä, suuntaan voimavaroja uudelleen, keskitetään palveluja ja onnistutaan digitalisaation hyödyntämisessä. Arvioni on, että sote- ja maakuntauudistuksen keinoin tämä onnistuu. Uudenmaan rahoitus tullee pienenemään seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana “vain” noin yhdellä eurolla asukasta kohti. Sekin on paljon, kun ottaa huomioon väestön ikääntymisen, monimuotoisen väestön lukuisat palvelutarpeet, uusien hoitojen ja lääkkeiden kalleuden sekä muut kustannuksia lisäävät seikat.

Yhdessä pärjäämme!

Kulukuri pitää saada aikaan tekemällä asiat nykyistä paremmin. Periaatteessa mikään ei estäisi kuntia tekemästä monia asioita eri tavoin jo nyt, mutta sote- ja maakuntauudistus ja kilpailun tuominen julkisrahoitteiseen palveluun on nivelvaihe, joka antaa muutokseen sysäyksen. Mannerlaatat siirtyvät, vuoristojonot syntyvät!

Pärjäämme kyllä! Antamalla työntekijöille mahdollisuuden näyttää osaamisensa täysimittaisesti ja palkitsemalla nämä hyvistä suorituksista voi maakunta parantaa työn tuottavuutta niin, että tulevaisuuden haasteista selvitään yhdessä.

Timo Aronkytö
Sote-muutosjohtaja, Uusimaa 2019 -hanke 
timo.aronkyto@uusimaa2019.fi
@aronkyto


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi

16.1.2019 13.44
"Pettynyt"
"Työterveyshuollon käyttäjät"
Työterveyshuollon käyttäjätkö paremmassa asemassa, eivät ainakaan julkisella sektorilla, jossa työterveyshuolto on kovasti pinnallista puuhastelua.

Julkisen sektorin työterveyshuollonpalvelut on lakkautettava ja työntekijät siirrettävä käyttämään terveysasemien palveluja, jotta työntekijät olisivat samassa asemassa kuin muutkin kuntalaiset. Lääkärien vastaanotoille on pitkät jonot ja saa vain yleislääkärin palveluja; ei mitään extraa.

Eri asia on sitten yksityissektorin työntekijöiden työterveyspalvelut, jossa saa heti erikoislääkäripalveluja, saa vuosittain tietyllä rahamäärällä hammashoidot, silmälasit yms. / hoidetaan pienimuotoiset toimenpiteet, kuten luomenpoistot ym....tosin tätäkään ei kannattane yleistää.

Joten, älkää puhuko, että kaikilla olisi hyvät työterveydenhuollon palvelut.