Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!



23.2.2018

BLOGI | Sote-keskusten kilpailukykyä alettava parantaa pian

Rolf Paqvalin

stetoskooppiVuonna 2020 perustetaan kuntien terveyskeskuksista ja sosiaalitoimesta maakuntiin sote-keskukset. Vuonna 2021 ne jo kilpailevat yksityisten ja järjestöjen sote-keskusten kanssa, ja asukkailla on vapaa oikeus valita oma sote-keskuksensa.

Maakunnan palvelujen tuottajien pitää olla jo vuonna 2020 kilpailukykyisiä. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja parantaa palveluprosesseja. Olemalla ajoissa liikkeellä vältetään uhka, että uudistus muuttuisi vaikeasti hallittavaksi nopeaksi yksityistämisprosessiksi, jossa palvelu- ja kustannustason hallinta ei olisi mahdollista, mikä vaarantaisi koko uudistuksen käytännön toteuttamisen.

Maakunnan omat sote-keskukset kuntoon

Uudenmaan maakunnan valmistelussa päämääränä on oltava maakunnan omien sote-keskusten vahva kilpailukyky. Uudenmaan maakunnalla on käytettävissä organisaatiovaihtoehtoina liikelaitos, liikelaitoksen taseyksikkö tai osakeyhtiö. Näistä parhaiten yksityisten yhtiöiden kanssa käytävän tasapuolisen kilpailun takaa osakeyhtiömuoto. Yhtiösopimuksilla voidaan luoda kilpailutilanteeseen ja maakuntahallintoon sopiva julkinen yhtiö ottaen käyttöön eurooppalaisia julkisten yhtiöiden ominaisuuksia.

Markkina-analyysit puuttuvat

On mahdotonta kuvitella, ettei valtioneuvostossa olisi selvitetty ja ennakoitu perusteellisesti ja hyvän hallintotavan mukaan uudistuksen vaikutuksia, mm. markkinaosuuksien muutoksia. Näillähän on ratkaisevan suuri vaikutus maakuntien talouteen ja toimintaan sekä koko uudistuksen taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen. Tätä varten on toivottavasti tehty kunnolliset valtakunnalliset markkina-analyysit sekä analysoitu markkinoilla toimivat merkittävimmät toimijat. Vastaavasti yksityispuolen toimijat ovat varmasti tehneet markkinoista vastaavat analyysit.

Kuitenkaan näiden analyysien tuloksia ei ole mm. Uudenmaan maakuntavalmistelussa käytettävissä. Jokaisen maakunnan on teetettävä vielä tämän kevään aikana nämä analyysit itse, jos aikovat saada riittävän pohjan omien palvelujen tuottajien liiketoimintastrategioiden ja -suunnitelmien laatimiseksi. Näiden analyysien tekeminen on luontevaa Uudenmaan maakunnan valmistelussa, jossa tilanne monelta osin poikkeaa muista maakunnista. Valtakunnallisten analyysien pohjan varmistamiseksi on myös viisaasti käynnistetty kokeiluja, joissa Uudellamaallakin uudistuksen valmistelijat ja palvelujen tuottajat voivat kokeilla toimintavaihtoehtoja ja saada tietoja asiakkaiden reaktioista.

Maakunnallakin oikeus liikesalaisuuteen

Maakunnan valmistelussa joudutaan nyt pohtimaan maakunnan valmistelun avoimuutta, kun omien sote-yhtiöiden valmistelu on käynnistetty. Kilpailevat osakeyhtiöt ovat jo pitkään valmistautuneet tähän uudistukseen ja hioneet omia liiketoimintasuunnitelmiaan ja palvelujaan. Ne ovat tehneet merkittäviäkin omistusjärjestelyjä sekä tilainvestointeja. Kun maakunnan ei ole mahdollista saada tietoonsa heidän strategioitaan ja suunnitelmiaan, olisi kohtuutonta, että maakunnan yhtiöiden liiketoimintastrategiat ja liiketoimintasuunnitelmat sekä niiden perustaksi tehtävät selvitykset olisivat maakunnan sote-yhtiöiden kilpailijoiden käytössä. Tällöin maakunnan suunnitelmat sisältävät näin tulkiten liikesalaisuuksia.

Palomuurin oltava vahva…

Maakunnan sote-järjestäjä ei luonnollisestikaan saa suosia maakunnan omia yhtiöitä. Jotta tällaista epäilyäkään ei synny, on maakunnan sote-yhtiöt ja niitä ohjaavat omistajaohjausyksiköt erotettava palomuurilla maakunnan järjestäjätoiminnosta. Samalla maakunnan on omistajaohjauksessaan luotava maakunnan omille palveluntuottajille yhdenvertaiset edellytykset ja tulosvaatimukset kuin niiden kanssa kilpaileville yksityisille tuottajille.

…silti on vältettävä ”länsimetrokriisi”

Valmistelussa on löydettävä sote-keskusten ohjaus- ja hallinnointitapa, joka voisi olla lähtökohtana myös sille poliittiselle, virkamies- ja yritysjohtamiselle, joka tulee toteutettavaksi myös tulevassa Uudenmaan maakunnassa. Varmastikaan ei haluta ajautua Länsimetro oy:n tilanteeseen, jossa liikesalaisuuksiin vedoten ei annettaisi riittävästi tietoja valmistelusta poliitikoille, jotka tekevät maakunnan strategian kannalta keskeisiä päätöksiä sote-keskuksista sekä niiden perustamiseen liittyvistä investoinneista.

Sote-keskusten oltava kilpailukykyisiä yhtiöitä jo 2020

Sote-keskusten tulee olla kilpailukykyisiä viimeistään vuodesta 2021 alkaen. Käytännössä niiden on jo vuonna 2020 saavutettava palveluissaan taso ja brändi, joilla ne voivat menestyä kilpailussa vuonna 2021. Jo vuonna 2020 maakunnan sote-keskuksissa olisi päästävä lääkärin vastaanotolle parissa päivässä, jos se arvioidaan kilpailussa välttämättömäksi. Samoin sote-keskusten palvelupisteet tulee jo vuonna 2019 joissakin tapauksissa siirtää asiakkaiden kannalta helpommin saavutettaville paikoille. Uusien sote-yhtiöiden perustamisesta, liiketoimintasuunnitelmista sekä käynnistämisen resursseista ja rahoituksesta tulee päättää heti uuden maakuntahallinnon käynnistyessä vuoden 2019 alussa. Samalla tulee päättää, että sote-keskusyhtiöt voivat toimia jo vuonna 2020 vapaina sote-palveluja tuottavina in house -yhtiöinä.

Valtiolta saatu kokeiluraha käytettävä hyvin

Vielä vuonna 2019 sote-palvelujen järjestäminen ja tuotanto ovat kuntien ja kuntayhtymien tehtävänä. Vuosina 2018 ja 2019 Uudellamaalla kokeillaan sote-keskusten vapaata valintaa. Tällöin on myös kunnissa kokeiltava erilaisia tapoja lisätä terveyskeskusten kilpailukykyä verrattuna yksityisten toimijoihin. Valtiolta saatavaa rahoitusta on käytettävä maakunnan sote-keskusvaihtoehtojen kokeiluun jo vuosina 2018 ja 2019. Tämän kokeilun onnistumisen ja tulosten hyödyllisyyden edellytyksenä on Uudenmaan kuntien ja maakunnan valmisteluhankkeen välinen saumaton yhteistyö.


Rolf Paqvalin, kuvaaja Kosti Keistinen Rolf Paqvalin
Erityisasiantuntija



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi