Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!



4.2.2019

BLOGI | Sote- ja maakuntauudistus toteutuu ennemmin tai myöhemmin

Markus Sovala

Markus Sovala. Kuva Laura Saukkonen

Minulta kysytään, pelottaako jatkaa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua, kun lakipaketin kohtalo on näin suuren hämärän peitossa.
Ei pelota. Tähän on monta syytä. Ylipäätään asiat eivät pelota ja suosittelen muillekin rohkeutta. Ja jos jotain kuitenkin haluaa pelätä, tulisi miettiä kumpi on suurempi riski: painaa uudistuksen kanssa eteenpäin vai hyväksyä sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjauksen nykyinen pirstaleisuus ja asukkaiden tyytymättömyys perustason palveluiden saatavuuteen.

Palveluiden saatavuutta koskevat ongelmat Uudellamaalla ovat näkyvimmillään terveyskeskuksissa, jotka pystyvät palvelemaan vain noin puolta väestöstä ja silti jonotusajat ovat paikoin kohtuuttoman pitkät. On vaikea hyväksyä, että tervein osa väestöstä pääsee työterveyden kautta vaivatta palveluihin, kun sairaat jonottavat.

Viime päivinä on noussut julkisuuteen vanhustenhoivaan liittyvät merkittävät laatuongelmat. En tiedä, miten järjestelmämme selviää, kun väestön ikääntyminen nostaa väistämättä hoivapalveluiden kysyntää. Väestön ikääntymisen vaikutukset ovat valtaosin vielä edessä.

En usko, että edessä olevaan ristiriitaan käytettävän rahoituksen niukkuuden ja palvelutarpeen voimakkaan kasvun välillä pystytään nykyrakentein vastaamaan. Kun palveluita ei voida johtaa kokonaisuutena, erikoissairaanhoito on ajautunut paikkaamaan perustason puutteita. Hoitoketjuihin ei saada tuottajavetoisella toimintamallilla otetta, kun kokonaisohjaus nykymallissa jää heikoksi.

Lait voivat vielä ehtiä läpi nykyeduskunnasta

Lakipaketti on tätä kirjoitettaessa vielä perustuslakivaliokunnassa. Aina yhtä luotettavan “hevosmiesten tietotoimiston” mukaan ns. kasvupalvelulainsäädäntö ei enää ehdi tämän eduskunnan aikana valmiiksi. Nyt jännitetään, saadaanko edes uudistuksen runkolait hyväksytyksi ennen kevään eduskuntavaaleja.

Jotta sote-tuotannosta ja järjestämisestä vastaavat maakunnat voidaan perustaa ja maakuntavaalit pitää, uudistuksen kolme peruslakia pitää saada valiokuntakäsittelyistä eduskunnan isoon saliin ja hyväksytyksi maaliskuun puoliväliin mennessä. Ilmeisestikin uuden valvontaelimen (Luova-virasto) perustaminen niputetaan näiden lakien kanssa yhteen, mikä kasvattaa aikataulupainetta.

En pidä sitä todennäköisenä, mutta on mahdollista, että lait tulevat hyväksytyksi keväällä ja maakunnat aloittavat palvelutuotannon vuoden 2021 alusta. Tämä on vahva syy pitää valmisteluissa vauhti päällä. Jos nyt jäätäisiin odottamaan miten eduskunnassa käy ja valmisteluihin palattaisiin vasta kesällä, aika ei välttämättä riittäisi Uudenmaan maakunnan toiminnan turvalliseen aloittamiseen vuoden 2021 alusta.

Non-sote vielä levällään?

On siis mahdollista, että maakuntalaki (jossa annetaan maakunnalle tehtävät) ehtii hyväksytyksi maaliskuussa, mutta niiden sisältöä koskevat lait raukeavat ajanpuutteessa. Ongelma on kuitenkin pienempi kuin miltä se saattaa kuulostaa, yksityiskohtaisempi sääntely voidaan hoitaa ensi hallituskaudella. Syntyisi siis erikoinen, muttei mahdoton tilanne. Näihin on tässä uudistuksessa jo totuttu.

Uudistus jatkuu seuraavalla hallituskaudella

Mikäli eduskunta ei ehdi lakipakettia maaliskuun puoliväliin mennessä hyväksymään, se ei kaada uudistusta, mutta lykkää sen valmistumista ainakin kahdella vuodella. Vaikka uusi hallitus ohjelmassaan linjaisi uudistuksen, sen säätäminen jää väkisin vuoden 2020 loppupuolelle ja maakunnat voisivat aloittaa siten aikaisintaan vasta 2023.

Oppositiopuolueiden kannanottojen perusteella on mielestäni selvää, että soteen kaivatut ”kuntaa leveämmät hartiat” toteutetaan perustuslain tunteman itsehallinnollisen alueen muodossa, niin kuin eduskunnassa olevassa lakipaketissa on kaavailtu. Itsehallinnollisille alueille tulee vaalit ja oma talous, mutta toki niitä voidaan kutsua joksikin muuksi kuin maakunnaksi. Mutta siitä ei pääse yli eikä ympäri, että itse hallintomalli on sama kuin nyt valmistelussa oleva.

Uusi hallitus muokkaa varmasti mallin yksityiskohtia ja ehkä isompiakin asioita, mutta käytännön valmistelun näkökulmasta työlista tulee olemaan pitkälti saman näköinen kuin nyt.

Nyt Uusimaa 2019 -hankkeessa tehtävä työ ei siten mene hukkaan, kunhan hanke pysyy pystyssä siihen saakka kunnes uuden hallituksen sote-maakunta-malli yksityiskohtineen on tiedossa.

Nyt huolena ICT-rahoitus

Sote-maakunta-valmisteluille on sekä tarve että edellytykset olemassa. Valmistelukoneisto koostuu pitkälti alueen kuntien ja HUSin virkamiehistä, mutta rahoitus on saatu sataprosenttisesti valtiolta. Kuntien kukkaroilla ei ole tarvinnut käydä. Jo nyt maakuntaliitolle myönnetty rahoitus riittää mainiosti kesään asti, jonne valmistelijoilla on työsopimukset voimassa. Uusia henkilöitä palkattiin viimeksi vuoden vaihteessa. Jos valmistelun volyymistä hieman tingitään, se voi jatkua alkusyksyyn saakka.

Tämän hetken huolenaiheemme on ICT-rahoitus. Valmistelijoiden palkkarahat ovat olemassa lähikuukausille, mutta hankesuunnitelman toteuttamista joudutaan osin lykkäämään. Kaikkiin hankintoihin ei VM ole uskaltanut tässä epävarmassa vaiheessa myöntää rahoitusta.

Asia joudutaan ratkaisemaan lähiviikkoina. Tuleva perustuslakivaliokunnan mietintö on yksi virstanpylväs – silloin nähdään nykyistä paremmin millä aikataululla maakuntauudistus etenee. Uusia ICT-hanketta koskevia rahoituspäätöksiä on luvassa helmikuussa.

Monet asiat uhkaavat jäädä juntturaan

Kuten jo sanottu, on iso riski, että edes suppein mahdollinen lakipaketti ei ehdi läpi tämän eduskunnan aikana. Tällä olisi vaikutuksia moneen asiaan. Eri puolilta Suomea raportoidaan, että kunnat ovat viivästäneet palvelujen kehittämistä, koska ei ole ollut tiedossa mikä taho asioista lähitulevaisuudessa vastaa. Toisaalta sote-kiinteistöjä on myyty yksityisille yrityksille ja muutoinkin kauppamiehet ovat kolkutelleet kunnantalojen ovia.

Jos uudistuksesta päättäminen jää seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle, on pelko, että nämä välikauden ongelmat jatkuvat. Vaikutukset voivat olla laajempiakin. Orastava järki sote-ICT:n kehittämisessä voi unohtua. Uudistuksen lykkääntyminen haittaa myös sosiaaliturvan uudistamista. On itsestään selvää, ettei Kelan kautta kulkevien sote-rahavirtojen uudelleenjärjestelyjäkään voidaan käynnistää ennen kuin tiedetään mikä rakenne vastaa palveluista.

Mutta minkäs teet, uudistuksen läpimeno ei ole Uudenmaan maakuntavalmistelun suorassa vaikutuspiirissä. On pakko odottaa miten asiat kehittyvät.

Epävarmuudesta on tullut uusi normaali

Mikäli uudistus menee nyt pääpiirteissään läpi ja runkolait hyväksytään maaliskuussa, ei kaikki ole selvää. Edellä viitatut soten ulkopuolisia substanssilakeja koskevat hallituksen esitykset joudutaan antamaan uudestaan kun uusi hallitus on aloittanut. Jos hallituspohja vaihtuu vaalien tuloksena merkittävästi, on mahdollista, että osa nyt hyväksyttävänä olevasta lakipaketista avataan.

Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kannanottojen perusteella näyttää mahdolliselta, että valinnanvapausmallia silloin rukattaisiin jossain määrin. Varmuudella voi ennakoida, että sote-rahoituksen kolmen miljardin euron säästöjen realistisuus tulee uuteen harkintaan.

Vaikka oppositiopuolueissa ja osin kokoomuksessakin on ollut vaikeuksia hyväksyä maakunnalle soten ulkopuolisia tehtäviä (ns. maku 2 -lakipaketti), en oikein jaksa uskoa, että tätä koskeviin perusratkaisuihin enää ensi hallituskaudella palattaisiin. Mutta kuten jo edellä totesin, niitä koskeva tarkempi lainsäädäntö joudutaan joka tapauksessa esittämään eduskunnalle uudestaan ja muutoksia tulee varmasti ainakin yksityiskohtiin. Työvoima- ja maahanmuuttopalveluiden järjestäminen pysyy varmuudella poliittisessa keskustelussa ensi hallituskaudellakin.

Tämän hallituskauden kokemukset puoltavat, että sote-maakunta-uudistuksen jatko linjataan keskeisiltä osiltaan hallitusohjelmassa. Mikäli näin ei tehdä, voidaan joutua uudestaan kierteeseen, jonka tuloksena aika loppuu kesken. Valmisteluiden näkökulmasta tarkempi käsitys uudistuksen jatkosta saataneenkin ensi kesäkuuhun mennessä, kun hallitusohjelma julkistetaan. Se on tuskallisen kaukana, mutta sen kanssa on elettävä.

Mikäli uudistuksen runkolait jäävät nyt hyväksymättä, nykyinen hallitus joutuu vielä viime toiminaan turvaamaan valmisteluresurssit alkusyksyyn saakka. Vaikka uusi hallitus todennäköisesti linjaakin uudistuksen sisällön alkukesästä, on riski, että käytännön asiat jäävät syksyyn. Siksi tarvitaan rahoituspäätöksiä jo keväällä.


Markus Sovala. Kuva Laura SaukkonenMarkus Sovala
Muutosjohtaja


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi