Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!



25.1.2018

BLOGI | Poraudutaanpa sote-hampaan ytimeen

Joona Iso-Lotila & Timo Aronkytö

hammasharja

Myös suun terveydenhuoltoon halutaan valinnanvapautta. Lakiluonnosten mukaan 2022 tulee olemaan vuosi, jolloin jokainen Suomessa asuva aikuinen voi valita suun terveydenhuollon palvelunsa sieltä, mistä hän kokee ne parhaiten saavansa – jonottamatta ja kohtuuhinnalla.

Uudellamaalla asuu lähes kolmannes suomalaisista. Siispä vastaavasti kolmannes suun terveydenhuollon kustannuksista aiheutetaan täällä. Julkisen suun terveydenhuollon kustannukset ovat Uudellamaalla noin 170 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yksityistä palvelutuotantoa subventoidaan Kela-korvauksilla hieman yli 20 miljoonalla eurolla.

Puhutaan siis lähes 200 miljoonan euron julkisesta rahoituksesta pelkästään Uudellamaalla. Tästä noin kolmannes menee alle 18-vuotiaiden hoitoon. Omavastuuosuutta uusmaalaiset asiakkaat maksavat yksityisille palveluntarjoajille noin 105 miljoonaa ja julkisille tuottajille noin 45 miljoonaa euroa.

Yksityisellä puolella asioivilla Kela-korvauksen osuus on laskennallisesti hyvin pieni ja asiakas maksaa kuluistaan suurimman osan itse. Julkisella puolella asia on päinvastoin: omavastuu on pieni osa kuluista ja yhteiskunnan tuki suurta.

Miten valinnanvapauden toteuttaminen suun terveydenhuollossa on mahdollista, vai onko lainkaan? Otetaanpa hetkeksi hammaslääkärin turbiinipora kouraan ja kairaudutaan syvälle sote-hampaan ytimeen.

Vaihtoehto 1: lisää julkista tukea?

Valinnanvapauteen liittyvien lupausten lunastaminen tarkoittaisi sitä, että yksityisen sektorin asiakkaiden omavastuuosuuden tulisi pienentyä tai vastaavasti julkisen sektorin asiakasmaksujen kasvaa. Jälkimmäinen ei ole mahdollista, sillä jo nyt julkisen asiakasmaksut ovat monelle hoitoon hakeutumisen este.

Käytännössä tilanne tarkoittaisi julkisen tuen lisäämistä yksityisille. Tällöin hoitoa voitaisiin tarjota lähes niillä omavastuuhinnoilla, joihin asiakasmaksuasetus antaa mahdollisuuden. Tämä tarkoittaisi käytännössä 60 miljoonan euron lisäystä julkiseen rahoitukseen, kun koko Uudenmaan yksityissektorin asiakaskunta otettaisiin mukaan samaan suorite- tai kapitaatioperusteiseen rahoitusjärjestelmään.

Sote-uudistuksen tavoitteena oli kuitenkin myös säästää terveydenhuollon kustannuksissa, joten mikä neuvoksi?

Vaihtoehto 2: suppeammat julkiset palvelut?

Seuraava vaihtoehto onkin sitten palveluvalikoiman tarkastelu. Nykyisin se on julkisella sektorilla melko kattava ja vertautuu yksityiseen sektoriin hyvin laadukkaana. Kustannusten hillitseminen tarkoittaisi tässä mallissa palveluvalikoiman radikaalia supistamista. Ainoa vaihtoehto olisi vaihtaa mainittu turbiinipora surutta hampaanpoistopihteihin.

Jos yksityisen sektorin asiakkailla olisi edelleen nykyinen maksuvalmius, heillä olisi varaa sijoittaa ylimääräistä hoitoihin. Omasta pussista maksamalla saisi reikiinsä muovia yllin kyllin. Ne, joilla varaa ei olisi, voisivat piilotella poistettuja hampaita tyynynsä alle hammaskeijun toivossa.

Vaihtoehto 3: unohdetaanko koko valinnanvapaus?

Pitäisikö siis koko valinnanvapaus unohtaa suun terveydenhuollossa ja jatkaa nykymallilla? Ei missään tapauksessa! Kuten koko sote-sektori, myös suun terveydenhuolto tarvitsee tätä uudistusta, koska monien asioiden on muututtava toiminnassa. Oikein toteutettu valinnanvapaus kannustaa palveluntuottajia toimimaan asiakaslähtöisemmin, huomioimaan paremmin ennaltaehkäisyn ja hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia osana toimintaa.

Uudistuksen tavoitteet on rakennettu oikein ja niitä kohti pitää pyrkiä. Uudistuksen tulee kuitenkin olla realistinen ja hallittu, jotta voidaan tuottaa aidosti laatua, hoitoa kohtuullisessa ajassa, taata tasapuoliset palvelut kohtuullisilla maksuilla ja turvata hyvinvointi. Nyt suunnitteilla oleva valinnanvapauden yhtälö on vaikea ja aiheuttaisi Uudellamaalla käytännössä 100–150 miljoonan euron vajeen palveluiden rahoituksessa.

Ilman puudutusta ei siis voida porata suoraan hermoon.


Joona Iso-Lotila
Suun terveydenhuolto -valmisteluryhmän puheenjohtaja
Suun terveydenhuollon johtaja, Vantaa
joona.iso-lotila@vantaa.fi

Timo Aronkytö
Muutosjohtaja, sote-uudistus
timo.aronkyto@uusimaa2019.fi

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi