Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!



10.9.2018

BLOGI | Integraatio uudistuvan toimintakulttuurin areenana

Hanna Tiirinki & Tiina Turkia

Lapset LinnanmäelläIntegraatio on sote-uudistuksen yksi innokkaimmin viljelty käsite, mutta se voi tarkoittaa ihmisille eri asioita. Integraatiolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä, palveluiden yhteen sulattamista tai esimerkiksi lastensuojelussa perheen eduksi toteutettua moniasiantuntijaista palvelukokonaisuutta. Maakunta- ja sote-uudistuksessa velvoite integraatiosta on kirjattu lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Maakunnalla on kokonaisvastuu järjestämiensä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta ja siitä, että palvelun tuottajat toimivat yhteistyössä. (vrt. THL 2018.)

Integraatiolla on mekaanisen yhteen sovittamisen lisäksi myös syvempi ulottuvuus. Integraatio on yhtäältä luottamukseen perustuvaa yhteisten tavoitteiden määrittelyä ja yhdessä sovittuja toimintamalleja sen saavuttamiseksi. Integraatio on toisaalta tiedon jakamista ja sitä edistävän toimintakulttuurin rakentamista. Integraatio on väline järjestää ja tuottaa palveluita maakunnissa, eli toimia yhdessä tavoitteellisesti ja tuloksellisesti. Mutta vasta luottamuksen ilmapiiri mahdollistaa aidon integraation. 

Luottamus syntyy vuorovaikutuksesta

Kun integraatiossa poraudutaan syvemmälle, tarkastelupiste kohdistuu tavallisesti läpi organisaation. Sote-muutoksessa se on kuitenkin suunnattava läpi koko palvelujärjestelmän eli olemassa olevan mosaiikkimaisen systeemin. Tiedämme luottamuksen syntyvän vuorovaikutuksesta. Luotamme niihin, jotka ovat ”samalla puolella” riippumatta asiantuntija-alasta tai työpaikasta. Luottamus vahvistuu, kun koemme että yhteinen työ on aidosti yhteistä ja tuloksellista. 

Tulevissa järjestämisen ja tuottamisen toimintakulttuurien areenoissa luottamus näyttäytyy eri toimijoiden vuorovaikutteisena, yhteen sovitettuna toimintana maakuntien asukkaiden eduksi. Sofistikoitunut olettamuksemme on, ettei luottamus myöskään sote-asiakkaan näkökulmasta tule saamaan yhtään vähäisempää painoarvoa tulevaisuudessa – päinvastoin.  

On merkityksellistä tunnistaa, millaiselle toimintakulttuurin alustalle integraatiota ollaan rakentamassa. Organisaatioissa perinteisesti kuvataan ylin johto ylimmäksi. Tulisiko integraation näkökulmasta asetelmaa tarkastellakin juuri päinvastaisesti? Integraatiossa sekä sitä vahvistavassa luottamuksessa juuri ylin johto on koko toimintakulttuurin perusta. Sieltä versoavat vastavuoroisen luottamuksen ilmapiiri, toimijoiden välinen arvostus sekä asenne uudenlaisille rajat ylittäville toimintamalleille perinteisen ”minun tehtävät minun tontillani” -ajattelun sijaan. Johtamisesta usein riippuu myös tieto, sen saaminen, jakaminen ja hyödyntäminen. Integraation ilmiötä tarkastellessa on hyvä siis makustella myös käsitettä tietojohtaminen. 

Tietojohtaminen uudistuksen perustana

Sote-uudistuksessa on käytössä valtavasti tietoa. Toimintakulttuuri ohjautuu suuntaan jos toiseenkin tiedosta, tai sen puutteesta. Esimerkiksi Lape-muutoksessa kehittämistyötä kohti integroituneita lasten ja perheiden palveluita tehdään tietoon pohjautuen, mutta tiedossa on myös aukkoja. On ongelmallista, että emme osaa usein riittävästi soveltaa olemassa olevaakaan tietoa. Vielä ongelmallisempaa on, jos tieto ei liiku. 

Toimintakulttuurin muutosta edellyttävä integraation mahdollistuminen voi hannata juuri tietojohtamisen osaamisen, halun tai tosiallisesti riittävien tiedonhallinnan välineiden puutteen vuoksi. Tietojohtaminen näyttäytyy parhaimmillaan kykynä hankkia tietoa, analyyttisenä soveltamistaitona sekä kykynä välittää sitä tarkoituksenmukaisesti. Ja taas, luottamus mahdollistaa sen käytännön toteuttamisen. 

Integraatiokummit mukana Lape-hankkeissa

Uudenmaan maakunnan Lape-hankkeissa on koottu integraatiokummien verkosto. Integraatiokummit ovat integraation edistäjiä eri palveluiden areenoilla. Heidän keskusteluissaan tässä kirjoituksessa käsiteltyjä ilmiöitä kuvattiin muun muassa näin: 
Integraatio on lähimmäisyyttä, se on lupa ilmaista huolesta muille.” 
Se on myönteisen tunnistamisen kulttuuria ja asenteen kääntämistä.” Integraation onnistumiseen on myös uskoa: 
Rakennamme tätä maailmaa toisille ja itsellemme”, ja maailma muuttuu puhumalla!”. 

Olemme uudenlaisella integraation areenalla, jossa mekaanisilla kehittämistoimilla saavutamme keskinkertaista, tietoon ja luottamukseen rakentuvalla uudistuvalla toimintakulttuurin muutoksella erinomaista.

Lähteet: 

> Laki sosiaali- ja terveydenpalveluiden järjestämisestä (keskeneräinen luonnos) 
> THL (2018) Sotepalveluiden integraatio 

> Lue lisää integraatiokummeista. 


Hanna TiirinkiHanna Tiirinki 
TtT, muutosagentti, Lape Uusimaa (9.9.2018 saakka) 



Tiina Turkia
Tiina Turkia 
VtM, muutosagentti, Lape PKS
tiina.turkia@hus.fi



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi