Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!



18.9.2018

BLOGI | Asiakas- ja potilasturvallisuus: omavalvonnasta kohti laatujärjestelmää

Teppo Heikkilä, Helena Nyman-Jokinen & Sari Palojoki

Ulkoilemassa. Kuva Tuula Palaste

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta pitää sisällään runsaasti erilaisia yksilöön kohdistuvia riskejä. Tästä syystä asiakas- ja potilasturvallisuus on aina ollut sen toiminnan keskiössä. Jo Hippokrateen aikoihin lääketieteen yhdeksi keskeiseksi perusperiaatteeksi määriteltiin ’primum non nocere’, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa: ensimmäiseksi, älä vahingoita.

Tänä päivänä sosiaali- ja terveysala on suurimmassa osassa kehittynyttä maailmaa yksi säännellyimmistä, jos ei säännellyin, toimintasektoreista. Sekä ammattihenkilöiden että palveluntuottajien tulee täyttää lukuisia lainsäädännön asettamia vaatimuksia voidakseen ylipäätään toimia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveydenhuolto on jatkuvan valvonnan alaista toimintaa, yleensä valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaisen toimesta.

Tiukoista vaatimuksista huolimatta asiakas- ja potilasvahinkoja väistämättä tapahtuu. Samalla valvonta on ymmärrettävästi luonteeltaan usein reaktiivista. Toisin sanoen valvonta kohdistuu tilanteisiin, joissa asiakas- tai potilasvahinko on jo tapahtunut ja fokuksena on lähinnä selvittää tapahtumien kulku ja niihin liittyvä mahdollisesti virheellinen toiminta. Vaikka reaktiivisenkin valvonnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on estää tulevien vastaavien vahinkojen tapahtuminen, yksittäinen vahinko on jo ehtinyt tapahtua.

lainausmerkki harmaaPainotus palveluntuottajien omavalvonnassa.



Pitkälti edellä mainitusta syystä valvontaviranomaiset ovat viime vuosina lähteneet painottamaan yhä enemmän palveluntuottajien omavalvonnan merkitystä. Taustalla on ennen kaikkea pyrkimys asiakas- ja potilasvahinkojen ennalta ehkäisemiseen palveluntuottajien asiakas- ja potilasturvallisuustyötä sekä laadun- ja riskienhallintaa kehittämällä. Samalla valvontaviranomaisen fokus on siirtynyt yhä enemmän palveluntuottajien omavalvonnan toteutumisen valvontaan. Yleisesti tunnustettuna ongelmana kuitenkin on, ettei palveluntuottajien omavalvonta ole vielä juurikaan siirtynyt osaksi niiden käytännön toimintaa, johtamista ja kehittämistä.

Esimerkiksi kunnilla on tällä hetkellä lainsääntöön perustuva velvollisuus valvoa sekä kunnan itse tuottamaa että hankkimiensa yksityisten palveluntuottajien tuottamaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Tämä velvoite kuitenkin toteutuu tällä hetkellä melko eri tavoin ja on toteutettu kirjavin resurssein. Vaikka kuntien toteuttama valvonta sinällään on pääosin suunnitelmallista ja järjestelmällistä, haasteita esiintyy erityisesti valvontaan liittyvässä osaamisessa, resurssoinnissa sekä palvelun tilaajan ja tuottajan välisessä vuorovaikutuksessa. Kunnan oman toiminnan valvonta ei myöskään tosiasiallisesti ole aina samalla tasolla kuin kunnan vastuulla oleva hankittujen palvelujen valvonta. Tämä asettaa asiakkaat ja potilaat eriarvioiseen asemaan, eikä kunnan oma tuotanto kehity laadullisesti yksityisen sektorin mukana.

lainausmerkki harmaaMaakunta valvoo järjestämisvastuunsa piirissä olevaa palveluntuotantoa.


Sote-uudistuksen yhteydessä maakunnille tullaan asettamaan velvoite valvoa kaikkea niiden oman järjestämisvastuun piirissä olevaa palveluntuotantoa. Uudenmaan maakuntavalmistelussa on maakunnan omavalvonnan kokonaisuutta valmisteltaessa kunnianhimoisena tavoitteena nostaa samalla myös palveluntuottajien omavalvonnan tasoa.

Ajatuksenamme on tarkentaa palvelusektorikohtaisesti palveluntuottajien omavalvonnalle asetettavia kriteereitä ja ohjeistusta, edellyttää palveluntuottajilta omavalvontasuunnitelmien toteutumisen säännöllistä itsearviointia ja raportointia ja suorittaa ohjaavia valvontakäyntejä, ts. auditointeja. Samalla omavalvontasuunnitelmat ja niiden arvioinnin raportointi on tavoitteena viedä sähköisille alustoille, jolloin ne olisivat nykyistä paremmin hyödynnettävissä sekä palveluntuottajien omassa toiminnassa että myös niiden ohjauksessa ja valvonnassa.

Samalla maakunnan keskeiseksi intressiksi nousee palveluntuottajaverkoston omavalvonnan tukeminen ja palveluntuottajien ohjaaminen arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa vastaamaan nykyistä paremmin asiakkaan ja potilaan tarvitsemaan hoitoon ja palveluun. Meille on erityisen tärkeää tukea palveluntuottajia arvioimaan ja kehittämään oman toimintansa laatua tunnistamalla palvelutuotantoon liittyviä riskejä ja epäkohtia, oppimalla läheltä piti tilanteista ja kuuntelemalla palvelun käyttäjien ja heidän läheisten kokemuksia.

lainausmerkki harmaaJatkuva keskusteluyhteys viranomaisten, palveluntuottajien, asukkaiden ja asiakkaiden välillä.


Palveluntuottajien tukeminen ja ohjaaminen siihen, että omavalvontasuunnitelmat toimisivat laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä osana niiden johtamisjärjestelmiä, edellyttää omavalvonnan sisällön tarkempaa ohjausta sekä arviointitiedon rakenteista keräämistä ja analysointia. Näiden lisäksi tarvitaan jatkuvaa keskusteluyhteyttä, neuvonnan ja osaamisen kehittämistä ja jakamista sekä luottamuksen kasvattamista eri viranomaisten, palveluntuottajien, asukkaiden ja asiakkaiden kesken. Tämänkaltaiseen monimuotoiseen vuorovaikutukseen ja kumppanuuteen perustuvaan avoimeen ja läpinäkyvään ohjaukseen maakunnalla tulee nähdäksemme olemaan paremmat mahdollisuudet kuin kunnilla, tai valvontaviranomaisellakaan, tällä hetkellä on.

Määriteltyjä kriteereitä ja sisäisiä ja ulkoisia auditointeja pidetään laatujärjestelmien tunnusmerkkeinä. Uskomme, että tässä kuvatuilla keinoilla omavalvonnasta tosiasiallisesti muodostuisi sosiaali- ja terveydenhuollon laatujärjestelmä, joka olisi kaikkien palveluntuottajien kohtuullisin panostuksin käyttöön otettavissa. Samalla asiakas- ja potilasturvallisuus ja ennen kaikkea erilaisten vaaratapahtumien ennaltaehkäisy parantuisi merkittävästi. Palveluntuottajien omavalvonnan paraneminen koituisi ensisijaisesti asiakkaiden ja potilaiden parhaaksi.

Maakunnan toimet sen järjestämisvastuun piirissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisessa tulee kuvata maakunnan omavalvontaohjelmassa. Uudenmaan maakunnan omavalvontaohjelman luonnos on vastikään julkaistu tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi.


Teppo Heikkilä
Hankejohtaja, viranomaistoiminta
teppo.heikkila@uusimaa2019.fi

Helena Nyman-Jokinen
Projektipäällikkö, sote-palvelutuotannon valvonta
helena.nyman-jokinen@uusimaa2019.fi

Sari Palojoki
Projektipäällikkö, sote-rekisterit ja viranomaistoiminnan tietoturvaohjelma
sari.palojoki@uusimaa2019.fi


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi