Uutiset


30.6.2017

Aikataulu ja laajuus maakunnan ICT:n rakentamisen haasteina

Ohjelmointi. kuva pixabay

Maakunnan toiminnan käynnistyessä vuonna 2019 hyödynnetään osin nykyisiä tietojärjestelmiä ja sekä suurimman yhteisen nimittäjän HUS:n lisenssejä, tiivistetään keskiviikkona ICT-ryhmän maraton-kokouksessa käsitellyssä loppuraportissa. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen 2020-luvun alkupuolella vaatii hyvin resursoidun ja johdetun suunnitteluvaiheen aloitusta heti elokuussa ja kaikkien toimijoiden sitoutumista työhön.                   

Maaliskuun loppupuolella alkaneessa ICT-esivalmistelussa on kahlattu läpi tulevan maakunnan 26 tehtävänalalla käytettävien 1300 tietojärjestelmän ja tekniikan nykytila sekä luotu tiekartta perustettavan maakunnan ICT:n toteuttamiselle lähivuosina.

ICT-hankejohtajina omien toimiensa ohella työskennelleiden Helena Ylisipolan ja Mikko Rotosen vetämän esiselvitysvaiheen lähtökohtana on ollut, että minkäänlaisia notkahduksia ei saa tulla maakunnan toiminnan käynnistyessä. Haasteena on se, ettei volyymiltaan suurissa ICT-asioissa ole erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta aiemmin juuri tehty yhteistyötä.

– Asukkaiden on saatava palvelunsa, työntekijöiden palkkansa, työvälineiden on toimittava ja maakuntakonsernia voidaan johtaa, Helsingin sote-viraston projektipäällikkö Ylisipolan ja HUS:n IT-johtaja Rotosen koostamassa loppuraportissa kiteytetään.

Koko uudistuksen läpäisevät ICT-asiat tuovat esille myös valmistelun etupainotteisuutta, sillä esimerkiksi tulevan maakunnan päätöksentekokoneiston tarvitsema asianhallintajärjestelmä on valittava hyvissä ajoin.

– Tässä joudutaan tekemään suuria päätöksiä ilman, että maakunnan muodollista päätöksentekokoneistoa on vielä olemassa. Viime kädessä maakuntajohtaja päättää, muutosjohtaja Markus Sovala huomautti etäyhteyden takaa.

Myös esimerkiksi tulevan maakunnan verkkosivujen domain ja työntekijöiden sähköpostiosoitteen loppuosa odottavat vielä valintaansa.

– Nimiavaruutta sähköpostisoitteelle ja verkkosivulle varsin vähän, sillä sopivia on vain muutamia vapaana, Rotonen kertoi.

Työtä tehty kolmessa kokoonpanossa

Esiselvityksessä hyödynnettiin vuonna 2015 tehtyä Etelä-Suomen erityisvastuualueen tietojärjestelmäsalkun luonnosta ja syksyllä 2016 tehtyä valtakunnallisen kyselyn tuloksia Uudenmaan osalta. ICT-ryhmän työhön ovat osallistuneet edustajat kustakin pääkaupunkiseudun suuresta kunnasta, Länsi-, Keski- ja Itä-Uudeltamaalta ja kuntayhtymä Etevasta. Lisäksi ryhmässä on ollut vakituinen asiantuntijajäsen Keha-keskuksesta ja valtiovarainministeriöstä. Järjestelmiä ja tietotekniikkaa tarkasteltiin kolmessa eri alaryhmässä.

Toimialasidonnaisia järjestelmiä (TOSI) ovat esimerkiksi potilas- ja asiakastietojärjestelmät, jotka siirtyvät maakuntaan sellaisenaan maakunnan käynnistyessä. Uudenmaan erityispiirteenä on se, että samanaikaisesti sote- ja maakuntauudistuksen kanssa osa kunnista ja kuntayhtymistä on ottamassa käyttöön Epic-järjestelmäkokonaisuutta Apotti-hankkeessa.

Toimialariippumattomiin järjestelmiin (TORI) kuuluvat erilaiset hallinnon, viestinnän ja talouteen liittyvät järjestelmät. Valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaisesti näissä lähtökohtana on suurimman yhteisen nimittäjän, HUS:n käytössä olevien lisenssien hyödyntäminen ja laajentaminen koko maakunnan käyttöön. Lisäksi TORI-ryhmässä on ehdotettu, että pääkaupunkiseudulla käytössä oleva palvelukarttajärjestelmä laajennettaisiin kattamaan myös muu Uusimaa.

Viestintä integroidaan suomi.fi-palveluihin ja vältetään päällekkäisiä palveluja. Tulevia kansallisia uusia palveluja ovat muun muassa asiakkuuden hallinta, palvelujen järjestäjän työvälineet sekä hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma, jotka on integroitava maakunnan järjestelmiin.

Kolmas ryhmä kävi läpi maakunnan alueella käytössä olevaa tietotekniikkaa, joka muodostaa hyvin laajan kokonaisuuden erilaisista hoitajakutsujärjestelmistä tulostimiin.

– Alkuvaiheessa tulee olemaan melkoinen kirjo päätelaitteita, sopimuksia ja tapoja, joilla asioita on hoidettu, Rotonen kertoi.

Ylisipola muistutti, että nyt kunnissa ja kuntayhtymissä hankittavien laitteiden elinkaari kestäisi maakuntaan saakka.

– Kuntien, jotka haluavat tehdä maakuntaan siirtyviin toimintoihin liittyviä ICT-investointeja ennen vuoden 2018 budjetista päättämistä, olisi tarkoituksenmukaista sopia siitä väliaikaishallinnon kanssa. Siten varmistetaan, että investointien ajoitus ja tarkoituksenmukaisuus ovat valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaisia, kokouksessa kirjattiin.

Riskejä erityisesti aikataulusta ja osaajien riittävyydestä

ICT-hankkeen riskikartoituksessa tunnistetut lyhyen aikavälin riskit liittyvät erityisesti jatkuvasti kiristyvään aikatauluun, osaavien työntekijöiden saatavuuteen ja tehtävien priorisointiin. Lähivuosina samoja kuntien ja HUS:n ammattilaisia tarvitaan toteuttamaan sekä maakunnan tietojärjestelmiä että Apotti-hanketta ja muita pakollisia kansallisia hankkeita, kuten sosiaalihuollon Kanta-määrittelyjä.

Laajemmin ICT-riskitasoa nostavat vuosien 2018–2021 aikana maakunnissa käyttöön otettavat useat eri täysin uudet tietojärjestelmäpalvelut, jotka on integroitava nykyisiin ja tuleviin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Pidemmällä aikajänteellä riskejä liittyy eri ICT-palvelujen kehittämiseen, joka siirtyy kauemmaksi organisaatioista maakuntien omistamille osakeyhtiöille.

Kokouksessa käsiteltiin myös VM:lle laadittu ICT-hankesuunnitelma. Sen toteuttamiseksi on avattu 101 erilaisen osa-aikaisen tehtävän suunnattu haku organisaatioille, jotka tulevat muodostamaan tulevan maakunnan.

> Tutustu avoinna oleviin tehtäviin

> ICT-ryhmän loppuraportti 30.6.2017

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi