Uutiset


9.5.2017

Nuorisovaltuutetuilta evästystä osallistamiseen

NuvaUudenmaan nuorisovaltuustojen edustajia kokoontui eilen pohtimaan sote- ja maakuntauudistusta, tiedonkulkua, vaikuttamista ja osallisuutta yhdessä Uusimaa 2019 -valmistelijoiden kanssa.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä kysyi Suomen Nuorisovaltuustojen liiton järjestämän tilaisuuden avauspuheenvuorossaan, mitä medioita nuoret ovat tänään seuranneet. Esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkolukijoita löytyi yksi. Facebookin käyttäjiä nuoressa yleisössä ei ollut yhtään. Sen sijaan Instagram ja Snapchat olivat aktiivisessa käytössä.

– Uudet kanavat nuorten tavoittamiseksi ovat välttämättömiä, jos tulevaisuudessa aiotaan laskea äänestysikärajaa, Mäkelä totesi.

Sote-uudistuksen muutosjohtaja Timo Aronkytö muistutti, että uudistus tarvitaan, jotta pohjoismainen hyvinvointivaltio voidaan säilyttää. Nuorisoa puhutti julkisuudessa viime aikoina paljon esillä ollut kysymys avopuolison elatusvelvollisuudesta.

– Italiassa pitää pojan vaimon hoitaa sairas, vanha anoppi, kun vanhainkoteja ei ole tarpeeksi, Aronkytö pohti esimerkinomaisesti tilannetta muualla.

Aronkytö vei keskustelua palveluiden uudistumisesta eteenpäin hakemalla vertailukohtaa musiikista. Monikaan ei nuorista muistanut aikaa ennen musiikin digitaalisuutta, eikä yksikään tuntenut LP-levyä.

– Digitaaliset palvelut ovat olennainen osa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden muutosta. Nuoret googlettavat sairautensa ennen lääkärin vastaanottoa ja pakottavat lääkäriammatin muuttumaan. Lääkäri on jatkossa co-creation -yhteistyökumppani, ei auktoriteetti, muutosjohtaja näki.

Jatkokeskusteluissa nuvalaisten kanssa tuli esiin, ettei nuoria kiinnosta kenen järjestämä jokin palvelu on, millaisessa rakenteessa se tuotetaan ja mikä vaakuna tai logo on rakennuksen seinässä. Nuoria puhututtavat palveluiden saatavuus ja sisällöt: esimerkiksi ehkäisy, masennus, opintojen ja ammatillisen ohjaamisen välinen yhteys sekä työllisyyspalvelut.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton edustajat Joonas Paavilainen ja Kimi Uosukainen toivat esiin erään osallistumisen ja osallistamisen tärkeän haasteen.

–  Kun kaikilla on kiire saada omaa työtä hyödyttäviä vastauksia, usein tehdään kyselyitä ja teetetään ryhmätöitä, joiden kysymykset eivät aukea nuorille, eivätkä kosketa heidän arkeaan. Selvästikin toivotaan, että saataisiin vähällä vaivalla jotain valmista, mitä voidaan copy-pasteta raporttiin. Sitten ihmetellään, kun tulokset eivät oikein tyydytä antajia, eivätkä saajia, edustajat tiivistivät huomionsa.

Paavilainen ja Uosukainen lupasivat nuvalaisten apua osallistamismenetelmien räätälöimisessä sellaisiksi, että nuorten ääni saadaan kuuluviin heille tärkeissä asioissa.

Paavilainen ja Uosukainen muistuttivat, nuorisovaltuutetut ovat todella kiinnostuneita demokratiasta. He ihmettelivätkin, millainen päätöksentekoon ja palveluihin vaikuttamisen malli voidaan rakentaa, kun toimijoina ovat maakunta poliittisesti ohjattuna järjestäjänä, liikelaitos ammattilaisten johtamana palveluiden tuottajana sekä lukuisat yhtiöt, jotka osaltaan tuottavat peruspalveluja. Kun lisäksi näyttää siltä, että kasvupalvelut siirretään maakunnan alueella kuntayhtymään, käy vaikuttaminen entisestään monimutkaisemmaksi.

Nuoret ovat yksi erityisryhmistä, joille tulee maakuntaan omat lakisääteiset vaikuttamisneuvostonsa. Tulevan maakunnan nuorisovaltuuston jäsenet ovat omien kuntiensa nuorisovaltuutettuja.

– Kaikissa Uudenmaan kunnissa ei vielä nuorisovaltuustoa ole, mutta niiden tulee kesäkuun aikana perustaa sellainen, Paavilainen ja Uosukainen kertoivat.

Sovimme Suomen Nuorisovaltuustojen liiton edustajien kanssa syksyllä käynnistyvästä tiiviistä yhteistyöstä ja uusmaalaisen nuorison osallistamisesta yhdessä. Myös muut erityisryhmät, kuten vanhukset ja vammaiset, huomioidaan maakunnan osallistamissuunnitelmassa ja yhteistyön rakentamisessa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi