Uutiset


15.3.2017

Kansanedustajilta tukea toteuttamishaasteisiin

Kokouksessa, kuva Tuula Palaste-EerolaTiiviisti sidosryhmiä tapaavat muutosjohtajat vierailivat maanantaina Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan kokouksessa. Esillä olivat muiden muassa tukipalveluiden järjestämiseen ja valinnanvapauden toteuttamiseen liittyvät haasteet.

Maakuntajohtaja Ossi Savolainen kertasi aluksi uudistusprojektin organisoitumista ja askelmerkkejä, joilla ollaan luomassa eurooppalaisittainkin valtavaa konsernia.

Muutosjohtaja Markus Sovala puhui edustajille ajankohtaiskysymyksistä, joita liittyy esimerkiksi tukipalveluiden järjestämiseen. Hän korosti poliittisen tuen merkitystä etenemiselle, jonka a ja o on jatkuvuuden ja toimintojen keskeytymättömyyden turvaaminen vuodenvaihteessa 2018-2019.

– Meillä on jatkuvasti käsittelyssä megaluokan kysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen kuin maakunnan ydin, eli palvelutuotanto, saadaan kasaan, Sovala sanoi viitaten maakunnan tukitoimintojen ohella muiden muassa oman tutkimustoiminnan ja tilastoinnin järjestämiseen.

Talouden näkökulmasta näyttäytyy Sovalan mukaan pakkona, että kunnilta ja kuntayhtymistä siirtyvien tilojen vuokrat on otettava annettuina kolmen vuoden siirtymäajan.  Maakunnan budjetointi ja talousohjausjärjestelmäkään eivät ole läpihuutoasioita.

– Talousohjausjärjestelmää ei voi suoraan kopioida kunnista, sillä ilman omaa verotusoikeutta on elettävä valtion antamalla kiinteällä budjetilla, kun muita tuloja ei juuri ole, Sovala muistutti.

Samanaikaisesti palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen on toinen suuri muutos. Poliittinen vaikutus tulee maakuntavaltuuston kautta järjestämiseen, mutta tuottamista ei ohjata poliittisesti. Siirtymävaiheessa tulisikin Sovalan mukaan välttää yhtiöittämisiä.

– Toimintasiirrot pitäisi tehdä mahdollisimman laajalti ”as-is” eli sellaisenaan. Ensin on otettava vastaan maakuntaan töihin siirtyvät ihmiset, stabiloitava tilanne ja vasta sitten voidaan perustaa yhtiöitä.

Kokoukseen osallistuneet kansanedustajat olivat kiinnostuneita kuulemaan muutosjohtajien näkemyksiä valinnanvapauden toteuttamisesta.

– Valinnanvapauden kanssa voidaan elää, jos yhtiöiden perustamiseen saadaan kahden vuoden siirtymäaika vuoteen 2021. On kuitenkin aivan mahdoton ajatus, että markkinat avattaisiin yksityisille yrityksille jo 2019 kun maakunnan yhtiöitä ei ole vielä ehditty saada markkinakuntoon, Sovala toisti julkisuudessakin taajaan esiintyneen näkemyksensä.

Sovalan ja sote-muutosjohtaja Timo Aronkydön näkemyksen mukaan esimerkiksi vammaispalveluihin suunniteltujen asiakasseteleiden ja henkilökohtaisen budjetoinnin siirtymäaikojen tulisi kuitenkin olla vähintään neljä vuotta.

– Näiden piiriin suunnitellut palvelut ovat luonteeltaan huomattavasti vaativampia, keskenään erilaisia ja sisältävät myös vaikeasti yhtiöitettäviä viranomaispäätöksiä, Aronkytö perusteli.

kuva: Tuula Palaste


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi