Uutiset


9.10.2017

ICT-hankkeen avulla palvelut siirtyvät turvallisesti maakuntaan

Johtoja

Kahdeksankymmentä ICT-järjestelmätoimittajaa kokoontui Uusimaa 2019 -hankkeen tiedotustilaisuuteen 5. lokakuuta.

Muutosjohtaja Markus Sovala kertasi hallituksen reformin valtakunnallista tilannetta. Perustuslakivaliokunnan hylättyä valinnanvapauslain valmistelulle saatiin yksi vuosi lisää. Uusimaa 2019 -hanke on ottanut tässäkin valmistelun lujasti omiin käsiinsä.  

Hanke on tehnyt ehdotuksen valtiolle valinnanvapauden kehittämiseksi siten, että se varmistaa potilaiden ja henkilöstön turvallisen siirtymän toteuttaen samalla hallituksen tavoitteita yksityisten palveluntarjoajien hyödyntämisestä palvelujen tuottamisessa. 

Aikalisä ei muuttanut valmistelua 

Uusimaa 2019 -hankkeen ICT-hankejohtajat Helena Ylisipola ja Mikko Rotonen kertoivat, että esiselvitysvaiheessa on kartoitettu ICT-järjestelmien nykytila karkealla tasolla.  

Toimialasidonnaisten järjestelmien yhteensovittamista ei tehdä tässä vaiheessa, vaan järjestelmät siirtyvät maakuntaan sellaisenaan. Uusi yhteinen asiakas- ja potilastietotietojärjestelmähanke (Epic) korvaa toimialasidonnaiset järjestelmät vuoden 2021 loppuun mennessä.  

Toimialariippumattomien järjestelmien osalta turvaudutaan HUSin järjestelmäpohjiin, joille kokonaisuus rakennetaan.  

Lisävuoden ansiosta Epic on vuoden 2020 alussa käytössä kokonaan Vantaalla ja HUSssa, samalla tavalla kuin se olisi ollut tammikuussa 2019. Tämä helpottaa valmistelua. Muilta osin aikatauluriski pieneni vain vähän, sillä lopullisen konsernirakenteen ja sote-toimintojen rakenteen päättää maakuntavaltuusto vuoden 2019 alussa.  

Valtiovarainministeriön rahoituspäätöksen 1.7.2017 mukaan Uudenmaan liitolle myönnetään 3,5 miljoonaa euroa vuoden 2017 loppuun saakka ICT:n perustamis- ja yhteensovittamiskustannuksiin. Tällä toteutetaan seuraavat toimet:

  • Kokonaisarkkitehtuurin kuvaus JHS 179 -suositukseen perustuen 

  • TOSI- ja TORI-järjestelmien, ICT-tekniikan sekä ICT-tukipalvelujen toteutussuunnitelmat 

  • Pidemmän tähtäimen eli vuodesta 2022 eteenpäin katsovan tavoitetilan kuvaus 

  • Loppuraportti 31.1.2018 mennessä

Rekrytoinnit jatkuvat syksyn aikana 

Uusimaa 2019 -hankkeessa toimii yhteensä 91 eri henkeä ICT:n kehittämistehtävissä. Kolmeentoista hankekokonaisuuteen haki keväällä 121 asiantuntijaa.  Valmisteluun yritettiin saada henkilöitä kattavasti eri puolilta Uuttamaata, mutta tässä ei vielä täysin onnistuttu.  

– Ajan mittaan joka viides ICT-asiantuntija Uudenmaan kunnissa antaa työpanostaan Uusimaa 2019 -hankkeelle, Rotonen näkee. Syksyllä haetaan täydennystä yhteensä suunniteltuun noin sataan osa-aikaiseen tehtävään, mikä tarkoittaa 50 henkilötyövuoden työpanosta.  

Hankkeen rahoitus on ICT:n osalta kunnossa ja Uudellamaalla voidaan edetä täydellä teholla. Valtionapupäätöksen painotukset muuttivat rekrytointisuunnitelmaa osaamisen kannalta. Nyt hanke painottaa aiempaa enemmän arkkitehtuurityötä ja contact center -palveluosaamista.  

– Jos osaamista ei saada hankittua rekrytoinnein, sitä ostetaan ICT-kehittämispalveluja tuottavilta yrityksiltä. Valtio on kiinnostunut tuloksista, ei siitä, mikä on henkilöstökulusuhde, Ylisipola totesi.

Valtion rahoitus ICT-hankkeelle on riittävä 

Ohjausryhmän puheenjohtaja Pentti Mäkelä kertoi, että maakuntia koskeva ehdoton sääntö on noudattaa JHS 179 -kokonaisarkkitehtuurisuositusta.  

Mäkelä muistutti, että valtion rahoitus ICT:n kehittämiselle näyttää tällä hetkellä riittävältä. Vuodelle 2018 on syyskuun budjettiriihen mukaan varattu valtakunnallisesti 130 miljoonaa euroa.  

– Menestys on nyt kiinni taidosta ja osaamisesta, ei rahasta, kannusti Mäkelä.  

Mäkelä korosti turvallisen siirtymän välttämättömyyttä. 31.12.2019 järjestelmät toimivat, kun palvelut siirtyvät puoliltaöin kunnilta maakunnalle. Hankkeessa priorisoidaan sitä, että palvelutuotannon toimintaedellytykset eivät vaarannu.  

Toimialariippumattomien palvelujen osalta valtion perustamat yhtiöt Vimana, Hetli ja Sotedigi kehittävät palveluita, mutta Uusimaa 2019 -hankkeessa ei uskota valtion palvelujen ehtivän toimintakuntoon kahden vuoden päästä. 

– Olemme realisteja, varaudumme tekemään asiat itse, totesi Mäkelä.

Työmäärä on valtava  

ICT-projektijohtaja Johannes Salminen kertoi, että Uudenmaan 26 kunnassa on yhteensä jopa 80 järjestelmää, joissa käsitellään asiakas- ja potilastietoja.  

– Niistä on rakennettu integraatiosuo HUSin järjestelmiin, nauratti Salminen kuulijoita. Maakunnassa on noin 1 500 toimialasidonnaisten järjestelmien välistä integraatiota.  

Toimialasidonnaisten järjestelmien siirtymä maakuntaan ei toivottavasti näy käyttäjille mitenkään, mutta toimialariippumattomien järjestelmien muutos näkyy.  

– Ei ole olemassa järjestelmiä, jotka kunnat voisivat meille luovuttaa ja lakata itse käyttämästä niitä, joten meidän on keksittävä jotain muuta, projektijohtaja Into Laine totesi.  

Uudet järjestelmät rakennetaan HUSin ja Eteva-kuntayhtymän kokonaisuuksien ympärille. Kunnille lankeaa iso työ siirtää järjestelmään kaikki hallinnon tarvitsema tieto. Rakennettava yleishallinnon kokonaisuus on laaja, kattaen esimerkiksi perushallinnon, viestinnän, henkilöstöhallinnon, palkanmaksun ja työajanseurannan. 

Projektijohtaja Timo Hakala muistutti, että jokainen maakunnan työntekijä tulee käyttämään näitä järjestelmiä. ICT-tukipalvelujen projektijohtaja Pekka Lampinen kuvasi tekniikkaprojektia luvaten, että käyttäjille on tiedossa muutos parempaan. Yhden kontaktipisteen myötä eri ict-tukipalvelut saadaan yhdeltä luukulta.

Kokonaisuudesta pidetään huolta 

Helena Ylisipola kertoi, että syksyn aikana saadaan valmiiksi kaikkien projektien suunnitelmat. Toteutus voi alkaa vuoden 2018 alussa.  

– Kokonaisuudesta täytyy pitää huolta. Projekteilla on omat selkeät tehtävänsä, mutta kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan tämän vuoden puolella ja toteutus lähtee liikkeelle pala palalta. Syksyllä 2019 on jo periaatteellinen valmius siirtää tuotanto maakunnalle. Pystytään hoitamaan potilaat, maksamaan palkat ja saadaan työasemat toimimaan, konkretisoi Ylisipola.

ICT-projektin organisaatiokaavio
ICT-projektin organisaatio. Kuva aukeaa klikkaamalla suuremmaksi.

Yhteistyö palvelutarjoajien kanssa alussa ensisijaisesti kuntien kautta 

Toimittajilta tarvitaan tietojärjestelmien asiantuntijuutta jatkossa paljonkin: tietojärjestelmien asiantuntijoita, arkkitehteja, projektipäälliköitä, hanke- ja ratkaisusuunnittelijoita, teknisiä asiantuntijoita sekä liiketoimintaprosessien suunnittelijoita. 

Yhteistyötä tehdään ensisijaisesti kuntien ja kuntayhtymien nykyisten sopimusten puitteissa valtionapulain mukaisesti. Uusimaa 2019 -hanke ostaa osaamista palvelutarjoajilta, joilla on voimassa oleva puitesopimus jäsenkunnan tai kuntayhtymän kanssa. 

Hanke ei halua estää uusia tarjoajia tulemasta markkinoille.  

– Valitettavasti tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa maakuntaa juridisena kilpailuttajatahona, ennen kuin maakunta lakien voimaan tulon jälkeen perustetaan ja se saa Y-tunnuksen, Mikko Rotonen pahoitteli. Siihen asti HUS, Uudenmaan liitto ja Eteva voivat tehdä pienehköjä kilpailutuksia. 

Toimittajille järjestetään avoimia infotilaisuuksia neljännesvuosittain ja pyritään muutenkin tasavertaiseen kohteluun.

Lisätietoja:

Helena Ylisipola
ICT-hankejohtaja
050 350 9968

Mikko Rotonen
ICT-hankejohtaja
0500 474 944


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi