Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

julkaisuMuutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!


8.11.2017

BLOGI | Ei rakenneta helvetinkonetta

Timo Aronkytö

KoneistoHelvetinkone on vääjäämättömästi vahinkoa tuottava laite tai asia. Samoja mielikuvia liitetään monella taholla maakunnan liikelaitoksiin, joita tulevan lainsäädännön velvoittamana ollaan rakentamassa.

Kaikki maakunnan julkisen sektorin terveys- ja sosiaalialan työntekijät siirtyvät työskentelemään liikelaitokseen. Onko mahdollista luoda 55 000 hengen organisaatio, joka olisi asiakkaiden kannalta toimiva, työntekijäystävällinen ja kehittyisi tulevaisuuden tarpeisiin?

Ennen kaikkea, onnistuuko organisaation johtaminen?

Uudenmaan maakunnan valmistelussa riski on tunnistettu

Rakennelma on tuhoon tuomittu, jos liikelaitos päästetään toimimaan vanhakantaisesti: professiot näkevät toisensa kilpailijoina, toiminta ajautuu siiloihin, osaoptimointi kukoistaa, organisaation tarpeet ovat asiakkaiden tarpeiden edellä, koneiston suuri koko aiheuttaa hierarkiaa, jähmeyttä ja vääränlaista byrokratiaa. Tiimityö tukahtuu, ihmiset eivät saa vapautta ja vastuuta, eikä lähiesimiestyöllä ole edellytyksiä onnistua. Koko rohjakkeesta tulee sisältä hajonnut, vainoharhainen aikapommi, joka on kursittu kasaan hallinnollisbyrokraattisin säikein. Sitä ei voi pelastaa edes hyvällä johtamisella.

Miten tämä estetään? Mitä aiomme tehdä toisin?

Järjestäjä auttaa johtamista edistämään suuruutta ja vapautta

Tuottavuutta, kehitystä ja hyvinvointia syntyy innovaatioilla ja koneilla. Suuruuden ekonomia mahdollistaa koneiden käytön – digitalisaation. Suuruuden ekonomian lisäksi haluamme organisaation, joka antaa työntekijöilleen paljon vastuuta ja valtaa – vapautta. Usein suuren organisaation väitetään menettävän herkkyyttään organisaatiokoon kasvaessa. Ovatko tavoitteemme siis ristiriidassa?

Sote-liikelaitosta johdetaan kokonaisuutena, mutta liikelaitos tarvitsee siinä sote-järjestäjän apua. Onnistuessaan tehtävässään järjestäjä pystyy ohjaamaan ja kannustamaan liikelaitoksen uutta johtamista, toimialoja ja tiimejä toimimaan verkostomaisesti ja estämään siilomaisen toimialarakenteen syntymisen.

Järjestäjän pitää pystyä luomaan arvoa luova sote-verkosto. Liikelaitos on sote-palvelujen tuottajista isoin noin 80% markkinaosuudella, mutta verkostoon on saatava mukaan myös muut palvelutuottajat, eli yksityiset ja kolmas sektori.

Kaikki keksivät kaikkien kanssa, kaiken aikaa, kaikkialla

Järjestäjä rahoittaa ja ohjaa kaikkea maakunnan sote-toimintaa, joten vallan puutteeseen tämä ei kaadu. Viime kädessä on aina järjestäjän vika, jos liikelaitoksen rahat loppuvat kesken vuotta. Järjestäjän on luotava verkostot markkinan ja byrokratian keskelle ja väliin. Liikelaitoksen sisään täytyy saada aikaan markkina-ajattelua, itseohjautuvia tiimejä, uusia kannustusjärjestelmiä, mekanismeja, jotka pakottavat tuottamaan arvoa asiakkaalle, ei järjestelmälle. Innovaatioista pitää palkita, kukaan ei saa olla ”vain töissä”. Järjestäjän ei pidä olla pelkästään asukkaiden ja asiakkaiden edunvalvoja ja palvelujen tilaaja vaan myös liikelaitoksen kumppani kehittämistoiminnassa.

Myös yksityisten toimijoiden kanssa voidaan kehittää asioita yhdessä. Terveydenhuolto ja perussosiaalipalvelut eivät ole rakettitiedettä, eikä parhaiden käytäntöjen reseptejä säilötä kassakaappiin. Ihmiset liikkuvat työnantajalta toiselle, yliopistot ja ammattikorkeat osallistuvat maakunnan kehittämistyöhön, kehittämisverkosto on laaja ja monipuolinen – sitä pitää vain osata hyödyntää.

Jos järjestäjä keskittyisi vain kovakätiseen talousohjaukseen ja kilpailuttamiseen, olisi uhkana, että liikelaitos alkaisi suojata itseään. Käytännössä tällainen suojautuminen tapahtuisi lähinnä asiakkaiden tai henkilöstön kustannuksella. Esimerkiksi vaikeat asiakkaat siirretäisiin pitkiin jonoihin ja keskityttäisiin tuottamaan helppoja bulkkitoimenpiteitä, joiden avulla menestytään samassa kilpailussa kuin muut toimijat. Tällaista ei voi sallia.

Sotejärjestäjän vastuulla on kehittää yhdessä liikelaitoksen johdon kanssa liikelaitoksen sisään verkostomainen kehittäjäkumppanuustyötapa, jossa parhaat ideat pääsevät kukoistamaan ja valtaamaan tilaa. Vain sillä saavutetaan tavoitellut vaikuttavuustavoitteet kestävästi.

Uusimaa 2019 -hankkeen sote-valmistelu tähtää sellaiseen palvelumaakuntaan, jossa kaksikymmenluvun aikana maakunnan asukkaan tarpeet opitaan kohtaamaan täydellisesti.


Timo Aronkytö. Kuva Anni LevonenTimo Aronkytö
Sote-muutosjohtaja
@aronkyto


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi