Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

mittanauha

Muutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!


7.4.2017

BLOGI | Sote-keskusten aikataulut taputeltu?

Markus Sovala

tikkataulu
Aloitin Uusimaa 2019-projektissa joulukuun alussa. Tein silloin itselleni selväksi, että Uudenmaan hankkeen fokus on toteuttamisessa, ei hallituksen lainsäädäntöesityksiin vaikuttamisessa. Kirjasin ajatuksen ensimmäiseen kalvosettiini: ”Valtakunnalliseen sote- ja maakuntauudistukseen vaikuttaminen tapahtuu ensisijaisesti muita kanavia pitkin …”.

Muistan ajatelleeni, että ministeriön virkamiehenä voisin todennäköisesti vaikuttaa uudistuksen sisältöön enemmän kuin hankkeen palveluksessa, mutta huomasin sormieni syyhyävän toteuttamisen perään enemmän kuin kaipasin valtakunnallista viisastelua.  

Jälkeenpäin ajatellen kaukoviisaasti kalvoihin tuli kuitenkin lisättyä alakaneetti: ”…valmistelu tulee varmasti paljastamaan valtakunnallisissa suunnitelmissa aukkoja ja virheitä – reagoidaan heti jos paljastuu, etteivät aika tai resurssit riitä…”.

Alakaneettia päästin soveltamaan heti helmikuussa kun hankkeen konepellille hyppäsi hirvi. Sarvipää oli STM:n johtavilta virkamiehiltä kuultu tulkinta, että nimenomaisena tarkoituksena on avata valinnanvapaus yksityisten sote-keskusyhtiöiden osalta heti vuoden 2019 alusta, riippumatta siitä, saadaanko maakunnan yhtiöt markkinakuntoon siihen mennessä.

Sote-keskusyhtiöiden tarkkaa tehtävää ei ole määritelty, mutta niistä tulee nykyisten terveyskeskusten seuraajia, sosialiaalityön asiantuntemuksella terästettynä.

Kun kuulimme ministeriön virkamiesten tulkinnasta, käynnistimme hankkeessamme nopean selvityksen linjauksen vaikutuksista. Parissa vuorokaudessa päädyimme arvioon, että seuraukset markkinoiden pika-avaamisesta olisivat taloudellisesti hyvin hankalat. Jos maakunnan omat yhtiöt perustettaisiin hätäisesti, niille ei kilpailutilanteessa voisi odottaa kovin pitkää ikää. Jos taas maakunnan yhtiöitä ei perustettaisi, kapitaatio- ja muut samankaltaiset korvaukset yksityisille yhtiöille vaarantaisivat maakunnan talouden. Vastaavia säästöjä ei saataisi mitenkään nopeasti aikaan.

Hankkeen ohjausryhmissä saimme tukea ajatukselle, että pikaisesti tehty yhtiöittäminen ei olisi maakunnan asukkaiden etu. Kerroimme analyysimme tulokset kovaäänisesti kaikilla kanavilla, monen mielestä varmaan liiankin kovaäänisesti. Tulipa todistetuksi, että somenkin kautta voi vaikuttaa.

Lopputulema on kuitenkin kohtuullinen. Hallituksen vastauksessa tiistaina 4.4.2017 opposition välikysymykseen linjattiin: ”Osa maakunnista aloittaa puoli vuotta etuajassa, osa aloittaa puoli vuotta jäljessä. Hitaimmat saavat painavista syistä lisäajan.”

Lisäajan maksimimääräksi hallituksen johtavat ministerit tarkensivat 18 kuukautta. Kommenteissa se korvamerkittiin Uudellemaalle ja mahdollisesti Varsinais-Suomelle.

Ja kun vielä alivaltiosihteeri Pöysti twiitillään vahvisti, että linjaus koskee niin yksityisiä kuin julkisiakin yhtiöitä, saatoimme huokaista helpotuksesta. Case is closed. Mission accomplished. Homma on taputeltu. Ilmiselvää pässinlihaa?

Hallituksen linjaus – tai oikeastaan vanhan linjauksen selvennys – mahdollistaisi Uudellamaalla hahmotellun aikataulun:

  • Maakunnan sote-keskusyhtiöiden suunnittelu alkaa syksyllä 2017.
  • Kuntien sosiaali- ja terveystoimi siirtyy maakunnan vastuulle 2019 alussa henkilöstöineen, tiloineen ja prosesseineen, pitkälti sellaisenaan (ns. ”as-is” -periaate).
  • Henkilöstön kanssa sovitaan sote-keskusyhtiöihin siirtymisestä todennäköisesti jo vuoden 2020 alkupuoliskolla, tarkemmin viimeistään vuoden 2020 lopussa.
  • Asiakkaiden listautuminen sote-keskuksiin alkaa loppuvuodesta 2020.
  • Yhtiöiden toiminta alkaa vuodenvaiheessa 2020/2021.

Aikataulu on luonnollisesti tässä vaiheessa vain alustava hahmotelma, lopullisen päätöksen asiasta tekee tammikuussa 2018 valittava maakuntavaltuusto.

Valinnanvapautta koskevaan lainsäädäntöön liittyy varmasti paljolti ratkaisemattomia ongelmia. Ajattelen kuitenkin, että niin sanotun suoran valinnan (edellä kuvatut sote-keskusyhtiöt) osalta luvassa oleva yhteensä kahden vuoden siirtymäaika antaa mahdollisuuden ratkoa niitä. Uusimaa 2019 -projektissa voidaan jatkossa tältä osin keskittyä toteuttamiseen ja hallituksen suunnitelmien säätäminen voidaan jättää valtakunnallisen vaikuttamisen piiriin – siis politiikan kohteeksi.

Suora valinta ei kuitenkaan ole koko kuva valinnanvapaudesta. Niin sanotun asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin piiriin on tulossa potentiaalisesti suuri joukko palveluita – mahdollisesti sote-keskusyhtiöitä suurempi liikevaihto. Hallitus ei välikysymysvastauksessaan luvannut niiden osalle maakunnille lainkaan lisää liikkumatilaa.

Lähipäivinä ja -viikkoina analysoimme Uusimaa 2019 -hankkeessa, miten tähän laajempaan kokonaisuuteen tulisi suhtautua. Voimmeko elää linjausten kanssa vai onko niitä aivan välttämätöntä muuttaa? Kollegani Timo Aronkytö palaa asiaan mahdollisesti jo ensi viikolla.

Palaute ja ajatukset jatkoaskelista ovat tervetulleita!

Markus Sovala. Kuva Laura SaukkonenMarkus Sovala
muutosjohtaja

 



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi