Näkökulmia valmistelutyön etenemisestä

mittanauha

Muutosblogi tarjoaa muutosjohtajien sekä muiden Uudenmaan valmistelutyöhön osallistuvien päivänpolttavia pohdintoja.

Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!


13.4.2017

BLOGI | Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti vaativat siirtymäaikoja ja erityisosaamista

Timo Aronkytö ja Inka Kanerva

Fysioterapia. Kuva Tuula Palaste

Hallituksen suunnitelmat asiakassetelistä ja henkilökohtaisesta budjetista sisältävät riskejä niin asiakkaille kuin maakunnan taloudellekin. Järjestelmien käynnistäminen onnistuneesti vaatii siirtymäaikoja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden erityisasiantuntemusta valmisteluun.

Suunnitellussa valinnanvapausmallissa on kaksi osaa. Ensinnäkin asiakas tai potilas saa valita suoraan oman sote-keskuksensa. Lisäksi monimutkaisempia ja erityisempiä palveluja tarvitseva asiakas saa puolestaan valita palveluohjauksen jälkeen asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin palveluja tarjoavan tuottajan.  

Asiakasseteleihin ja henkilökohtaiseen budjettiin liittyvän valinnanvapauden suunnitellaan käynnistyvän 1.1.2019. Siirtymäajoista ei ole keskusteltu. Setelillä ja budjetilla asiakas saisi valita niitä sote-palveluja, joita sote-keskuksesta ei saa ja joita kunnat jo tälläkin hetkellä hankkivat kilpailuttamalla yksityissektorilta. Näitä ovat esimerkiksi vanhusten hoiva-, kotihoito- ja vammaisten palveluja.  On arvioitu, että asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin piiriin kuuluisi noin 30 prosenttia tulevan liikelaitoksen vastuulle kuuluvista palveluista. Tällä hetkellä Uudellamaalla setelin ja budjetin piiriin suunnitelluista palvelusta noin 10–15 prosenttia on jo ostopalveluja.  

Uudenmaan sote-järjestäjän budjetti tulee olemaan kokonaisuudessaan noin kuusi miljardia euroa. Tästä sote-keskustoiminnan osuus on noin miljardi euroa. Suunnitellut, valinnanvapauden piiriin kuuluvat seteli- ja budjettiyhtiöt käsittäisivät noin kahden miljardin euron palvelutuotannon. Yhtiöittämisen ulkopuolelle jäisi suurin osa erikoissairaanhoidosta sekä sosiaalihuollon viranomaistoiminnot, kuten lastensuojelu, sosiaalihuollon palveluohjaus ja viranomaispäätökset. Tämä kokonaisuus muodostaa noin puolet sote-järjestämisvastuupalvelusta, jotka ovat kustannusarvioltaan kolme miljardia euroa. 

Tuleva yhtiöittäminen tulisi siis koskemaan noin kahden miljardin euron sote-palvelujen tuotantoa. Ajankohta valinnanvapauden käynnistämiselle ja siihen linkitetylle yhtiöittämiselle on valtion kaavailuissa 1.1.2019. Valinnanvapaus käynnistyisi samalla hetkellä, kuin palvelut siirtyvät kunnilta maakunnan järjestämisvastuulle. Tämä ei ole hyvän valmistelun näkökulmasta mahdollista, vaan tarvitaan siirtymäaika, jolla turvataan palveluiden turvallinen jatkuvuus ja henkilöstön onnistuminen omassa työssään. 

Uudenmaan maakuntavalmistelussa arvioidaan, että asiakasseteleihin ja henkilökohtaiseen budjetointiin liittyvän järjestelmän perustamiseksi tarvitaan 2-4 vuoden siirtymäaika. Siirtymäkauden maakunta käyttäisi yhtiöittämiseen, sillä yhtiöittämisvaade on mielestämme liian nopea. Se aikaansaa järjestelmään ennustamattomia häiriöitä.  

Tulevassa valinnanvapausmallissa on riski, että samanaikaisesti syntyy sekä kilpavarustelua että tyhjäkäyntiä.  Liikelaitos joutuu varautumaan asiakasmääriin, jotka eivät mahdollisesti toteudu. Liikelaitos ei voi etukäteen tietää, ketkä valitsevat sen palvelut, ja ketkä taas valitsevat palvelunsa markkinoilta asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin kautta. Palveluneuvoja voi toki suositella asiakkaalle, että tämä hakee palvelunsa maakunnan omalta yhtiöltä, jolla on ylimääräistä kapasiteettia. Tällöin valinnanvapaus kuitenkin kapenee.  

Mitä kilpavarustelu merkitsee käytännössä Uudenmaan maakunnan budjetin kannalta vuonna 2019? Mikäli yhtiöittämisiä ei saada tehdä suunnitelmallisesti, palvelukokonaisuuksia analysoiden ja liiketoimintalogiikkaa noudattaen, siitä voi tulla kymmeniä, jopa satoja miljoonia ylimääräisiä kustannuksia. 

Miettimättä on edelleen myös maakunnan, liikelaitoksen ja palveluja tuottavien yhtiöiden tukipalvelujen käyttö yli bisnesrajan. On typerää, turhaa ja kallista,  jos maakunta joutuu perustamaan liiketoimintaperiaatteella toimivien yhtiöidensä tueksi uudet tukipalvelut sen lisäksi mitä liikelaitoksen toiminnoilla jo on. Ratkaisu pitäisi löytyä esimerkiksi siten, että tukipalvelujen kirjanpidosta erotetaan yhtiöiden saamat tukipalvelut. Nyt kilpailuneutraliteetin on tulkittu edellyttävän napanuoran täydellistä katkaisua. Tämä on älytöntä.  

Asiakkaiden kannalta aivan olennainen, pitkän siirtymäajan vaativa asia on henkilökohtaisen budjetin suuruuden arviointikyvyn kehittäminen maakunnassa. Millä perusteella saa minkäkokoisen vuosittaisen budjetin? Millaisia palveluita budjetilla saa valita? Miten vaikuttavuutta mitataan? Oleellinen osa tässä on asiakasohjaus ja palvelutarpeen selvittäminen. Henkilökohtaisen budjetin järjestelmää ei voida luoda hallinnollisella tai liiketaloudellisella otteella, vaan se vaatii tuekseen valtavan sosiaalityön substanssiosaamisen. On vaarana, että ihmisille myönnetään liian pieniä tai liian isoja henkilökohtaisia budjetteja. 

Timo Aronkytö. Kuva Anni LevonenTimo Aronkytö
sote-uudistuksen muutosjohtaja




Inka Kanerva, kuva Tuula PalasteInka Kanerva
kehittämisjohtaja, viestintä



Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi